Ero sivun ”Pu Yi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
aukt. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 27:
}}
'''Pu Yi''', koko nimeltään '''Aisin Gioro Puyi''' ([[7. helmikuuta]] [[1906]] – [[17. lokakuuta]] [[1967]]), oli kymmenes ja viimeinen mantšujen [[Qing-dynastia]]n [[Qing-dynastian keisarit|keisari]] ja samalla [[Kiinan keisari|Kiinan viimeinen keisari]]. Hänet kruunattiin keisariksi nimellä '''Xuantong''' (宣統皇帝) kaksivuotiaana vuonna [[1908]]. Hän toimi muodollisena hallitsijana vuoteen [[1912]] asti ja säilytti vuoteen [[1924]] Kiinan keisarin arvon. Myöhemmin vuosina [[1932]]–[[1945]] hän hallitsi [[Japani]]n perustamaa [[nukkevaltio]]ta [[Mantšukuo]]n keisarikuntaa. Tällöin hän käytti hallitsijanimeä '''Kangde''' (康德皇帝, myös '''Kang-te''').<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/biography/Puyi | Nimeke = Puyi | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 13.6.2019 }}</ref>
[[Xinhai-vallankumous|Xinhai-vallankumouksen]] jälkeen Pu Yi sai ystävällismielisen kohtelun [[Kiinan kommunistinen puolue|kommunistien]] johtajalta [[Mao Zedong]]ilta. Hän osallistui Kiinan kansantasavallan neuvoa-antavan konferenssin (中国人民政治协商会议) toimintaan vuodesta [[1964]] kuolemaansa asti kiinalaisella nimellään '''Aixinjueluo Puyi'''.
Rivi 53:
[[toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] lopussa vuonna 1945 Pu Yi joutui [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] armeijan vangiksi. Kun [[Mao Zedong]]in johtamat kommunistit ottivat vallan Kiinassa 1949, Pu Yi kirjoitti kirjeitä [[Josif Stalin]]ille, joissa hän vakuutti sisäistäneensä kommunismin ja pyysi asuinpaikkaa Neuvostoliitosta. Stalin kuitenkin luovutti Pu Yin kiinalaisille vuonna 1950. Sitä ennen Pu Yi oli ollut todistajana [[Tokion kansainvälinen sotarikostuomioistuin|Tokion kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa]]. Hän vietti kymmenen vuotta uudelleenkoulutusleirillä [[Fushun]]issa, ja sen jälkeen hänen ilmoitettiin uudistuneen ja ryhtyneen kommunismin kannattajaksi. Vapautuksensa jälkeen hän työskenteli [[Peking]]in kasvitieteellisessä puutarhassa ja vuodesta 1964 [[Kiinan kansan neuvoa-antava poliittinen konferenssi|Kiinan kansan neuvoa-antavan poliittisen konferenssi]]n jäsenenä. Pu Yin viides vaimo oli [[Li Shuxian]], jonka kanssa hän avioitui 1962. Li kuoli 1997.
Pu Yi kirjoitti 1960-luvulla muistelmansa ''[[Olin Kiinan keisari|Olin Kiinan keisari – taivaanpojan tie lohikäärmevaltaistuimelta Pekingin puutarhatyöläiseksi]]'' (ilmestynyt suomeksi 1974)<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pu Ji | Nimeke = Olin Kiinan keisari – taivaanpojan tie lohikäärmevaltaistuimelta Pekingin puutarhatyöläiseksi | Vuosi = 1974 | Julkaisija = Gummerus | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 9789512009329 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 13.6.2019 | Kieli = }}</ref>. Hän kuoli syöpään vuonna 1967<ref name="HT">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.historytoday.com/archive/pu-yi-last-emperor-china-pardoned | Nimeke = Pu Yi, last Emperor of China, is pardoned | Tekijä = henry Cavendish | Ajankohta = 2009 | Julkaisu = History Today | Viitattu = 13.6.2019 }}</ref> [[kulttuurivallankumous|kulttuurivallankumouksen]] aikana.
== Populaarikulttuurissa ==
*''[[Viimeinen keisari]]'', elokuva vuodelta 1987
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
| |||