Ero sivun ”Suomen Valtakunnan Urheiluliitto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
AB (keskustelu | muokkaukset) w fix, linkki osoitti täsmennyssivulle |
||
Rivi 36:
==== Mukana urheilulaitosten rakentamisessa ====
[[Tiedosto:Vierumäki main building 01.JPG|thumb|250px|Urheiluopiston päärakennus Kaskela, pääsisäänkäynti korkeassa keskiosassa. [[Erik Bryggman]] (1936).]]
Lauri Pihkalan suurena tavoitteena oli aikaansaada SVUL:n oma [[Suomen urheiluopisto]]. Ajatusta hän oli jo markkinoinut 1910-luvulla. Itsenäisyyden alkuvuosina asia sai lisää vauhtia. Urheiluopisto aloitti ensin kurssimuotoisena eri puolilla Suomea vuodesta 1925 alkaen. Ensimmäiseksi johtajaksi nimitettiin voimistelunopettaja [[Akseli Kaskela]] vuodesta 1928 alkaen. Lopulta urheiluopistokin saa sijoituspaikan, joksi valittiin [[Heinolan maalaiskunta|Heinolan pitäjän]] [[Vierumäki (Heinola)|Vierumäki]]. Urheiluopiston vihkiäiset pidettiin 13.6.1937. Toinen suuri urheilulaitos, jonka perustamisessa SVUL:lla oli myös tärkeä roolissa, oli [[Helsingin olympiastadion|stadionin rakentaminen Helsinkiin]]. Sitä varten perustettiin Stadion-säätiö syksyllä 1927, jossa SVUL oli yhtenä mukana olleista urheilujärjestöistä.
==== SVUL siirtyy erikoisliittorakenteeseen ====
Rivi 86:
Solmitun yhteistyösoimuksen jälkeen urheilun eheytysrintamalla vallitsi muutaman vuoden hiljaiselo. Kilpailuyhteistyö erikoisliittojen ja TUL:n kesken sujui melko hyvin. SVUL:n kanta valtakunnanliittoon oli selkeä ja muuttumaton. Aloitteita SVUL ei asiasta kuitenkaan tehnyt.
SVUL:n asema keskeisimpänä keskusliittona ja toimijana tuli esille selvästi 1960-luvulla. Näkyvimpänä tapahtumana oli kesäkuussa 1966 järjestetyt III Suomen Suurkisat Helsingissä. Suurkisojen aikaan SVUL:ssa oli 36 lajiliittoa, 2 294 seuraa ja 609 450 jäsentä. SVUL:n rooli lajiliitojen kouluttajana oli tänä aikana saanut entistä suuremman roolin. Vuonna 1957 oli perustettu koulutustoimikunta ja vuonna 1967 koulutusosasto. Keskeinen koulutuspaikka oli SVUL:n omistama [[Suomen urheiluopisto]] [[Vierumäki (Heinola)|Vierumäellä]].
1960-luvun lopulla SUL:ssa eli SVUL:n suurimmassa lajiliitossa pohdittiin mahdollisuutta erota SVUL:sta ja toimia keskusjärjestöstä riippumattomana erikoisliittona kuten Suomen Palloliitto. Piiriorganisaation ylläpito tuli SUL:n sisäisessä arvioinnissa kriittiseksi ja kalliiksi kysymykseksi. Asia siis hylättiin. Tosin se tuli uudelleen esille 1970-luvun puolivälissä yleisurhelumme menestyksen päivinä [[Yrjö Kokko (kauppaneuvos)|Yrjö Kokon]] puheenjohtajakaudella. Asia nousi uudelleen esille vielä vuonna 1985 SUL:n silloisen toimitusjohtajan [[Rolf Haikkola]]n nostaessa asian vielä esille.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Arponen, Antti O. | Nimeke = Suomi voittoon – kansa liikkumaan | Vuosi = 2006 | Otsikko = Kansalliset urheilusuhteet | Sivu = 84–85 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Yleisurheilun tukisäätiö | Tunniste = ISBN 951-98952-2-1 | Viitattu = 28.7.2014 }}</ref>
| |||