Ero sivun ”Plootu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh, järjestelyä |
lisätty nimellisarvot |
||
Rivi 6:
== Historia ==
Ruotsi oli Euroopan suurin kuparin tuottaja. Kuparinen plootu otettiin käyttöön, koska Ruotsilla oli erittäin vähän hopeaa, varsinkin kun Tanskalle oli jouduttu maksamaan sotakorvauksia hopeassa.<ref>Dokumentti ''Kuninkaittemme jäljillä''. Osa 5/10. Esitetty 2. heinäkuuta 2018 Yle Fem -kanavalla.</ref> Plootujen arvo ilmoitettiin hopeassa.<ref name="ts">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/1074211114/Plooturahat+Ruotsin+kuparintuottajien+nerokas+keksinto | Nimeke = Plooturahat Ruotsin kuparintuottajien nerokas keksintö | Tekijä = Ääri, Leo | Julkaisu = [[Turun Sanomat]] | Ajankohta = 30.6.2007 | Viitattu = 6.6.2019}}</ref> Plootuja on lyöty puolen, yhden, kahden, neljän, kahdeksan ja kymmenen hopeataalerin nimellisarvoisina. Plootuihin käytetyn kuparin määrä kuitenkin muuttui ajan saatossa. Myöhemmissä plootuissa käytettiin vähemmän kuparia verrattuna aikaisempiin saman nimellisarvon plootuihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://swedishcoppers.com/PlateMoney.html | Nimeke = Plate Money | Tekijä = Johnson, Mark K. | Julkaisu = swedishcoppers.com | Kieli = {{en}} | Ajankohta = 14.5.2016 | Viitattu = 13.6.2019}}</ref>
Ruotsi tuotti kuparia Falunin kaivoksesta ja plootuja tehtiin muun muassa [[Avesta (taajama)|Avestan]] kaivoskaupungissa.<ref name="ts" /><ref name="Tingström">{{Kirjaviite | Tekijä = Tingström, Bertel | Nimeke = Plate Money – The World's Largest Currency | Vuosi = 1986 | Julkaisupaikka = Tukholma | Julkaisija = Kuninkaallinen rahakabinetti | Isbn = 978-9171926746 | Kieli = {{en}} }}</ref> Muissakin rahapajoissa ympäri Ruotsin valtakuntaa lyötiin plootuja, mutta osa Ruotsin rahapajoista erikoistui joko pelkkiin plootuihin tai tavanomaisiin kolikoihin. Monissa rahapajoissa lyötiin sekä kolikoita että plooturahoja.<ref name="Tingström"/>
| |||