Ero sivun ”Aurinkoenergia” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Lähteet: linkit eloon |
|||
Rivi 2:
'''Aurinkoenergia''' on [[auringon säteily|auringon säteilemän]] energian hyödyntämistä [[sähkö]]- tai [[lämpöenergia]]na. Yleensä termillä tarkoitetaan erityisesti suoraa säteilyenergian hyödyntämistä [[aurinkokenno]]n tai [[aurinkokeräin|aurinkokeräimen]] avulla<ref name=":1" />. Suoran ja epäsuoran aurinkoenergian hyödyntämiseksi on kehitteillä näiden lisäksi monia teknisiä sovelluksia.
Aurinkoenergia on niin sanottua [[uusiutuva energia|uusiutuvaa energiaa]], ja sen tuotannosta syntyy päästöjä ja jätettä vain laitteiden valmistuksessa ja kierrätyksessä. Aurinkoenergia on ollut pitkään varsin kallista, sen hyödyntämiseen tarkoitettujen paneeleiden hinnan vuoksi, mutta eräiden vuonna 2010 julkaistujen
==Yleistä==
Rivi 137:
{{Katso myös|[[Luettelo Suomen suurimmista aurinkovoimaloista]]}}
Aurinkoenergian tuotanto perustuu valon määrään, joten Suomessa aurinkoenergian määrä on kesällä jopa suurempi kuin Keski-Euroopassa. Marras-helmikuussa aurinkoenergiaa suomessa ei juuri saada talteen<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.helen.fi/aurinko/kodit/aurinkosahko/kivikko/|nimeke=Vuokraa oma aurinkopaneeli|julkaisu=www.helen.fi|viitattu=2018-11-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Alkukeväästä ja loppusyksystä aurinkoenergiaa on suomessa saatavilla huomattavasti vähemmän kuin Keski-Euroopassa<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/aurinkoenergia/aurinkosahko/aurinkosahkon_perusteet/auringonsateilyn_maara_suomessa|nimeke=Auringonsäteilyn määrä Suomessa|julkaisu=www.motiva.fi|viitattu=2017-01-05|ajankohta=2014-05-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Käytännössä Suomessa aurinkoenergiaa on keskikesällä saatavilla reilusti enemmän kuin Keski-Euroopassa, mutta talvea kohden aurinkoenergian saatavuus romahtaa.<ref>http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/aurinkoenergia/aurinkosahko/aurinkosahkon_perusteet/auringonsateilyn_maara_suomessa</ref> Vuositasolla aurinkoenergian määrä per neliömetri on Keski-Suomessa noin 900 kWh. Vertailuarvona Hampurissa auringon säteilyn energia on vuositasolla 938 kWh sekä Lissabonissa 1 689 kWh<ref name="TT1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article107339.ece | Nimeke = Aurinkoenergia Suomessa | Julkaisija = Tekniikka & Talous | Viitattu = 13.6.2011}}</ref>. Auringosta paneelien avulla saatavan energian kokonaismäärä saattaa olla Keski-Eurooppaa korkeampi, koska useimpien paneelien teho on parempi Suomen kylmemmässä ilmastossa<ref name="TT1"/>. Vuositasolla hyödynnettävän aurinkosähkön määrää voi arvioida Suomen säteilykartan<ref>{{verkkoviite|osoite= http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/cmaps/eu_cmsaf_opt/G_opt_FI.pdf| nimike= Global irradiation and solar electricity potentia | tiedostomuoto= pdf| julkaisija= Joint Research Centre, jrc.ec.europa.eu| viitattu= 11.7.2016| kieli= {{en}} }}</ref> avulla. Euroopan säteilykartan<ref>{{verkkoviite|osoite= http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/countries/europe/EU-Glob_opta_presentation.png| nimike= Photovoltaic Solar Electricity Potential in European Countries| julkaisija= Joint Research Centre, jrc.ec.europa.eu| viitattu= 11.7.2016| kieli= {{en}} }}</ref> avulla voi puolestaan arvioida miten Suomessa saatava aurinkoenergian määrä pärjää vertailussa esimerkiksi Välimeren rannikkoseutuihin nähden. Solar Electricity handbook<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.solarelectricityhandbook.com/solar-irradiance.html|nimeke=Solar Irradiance Calculator|julkaisu=Solar Electricity Handbook|viitattu=2019-06-10}}</ref> ja PVGIS-järjestelmä<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php|nimeke=PV potential estimation utility|julkaisu=re.jrc.ec.europa.eu|viitattu=2019-06-10}}</ref> osoittavat paikkakohtaisia säteilytietoja. Energiasääennuste<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.bcdcenergia.fi/energiasaa/|nimeke=Energiasää • BCDC Energia|viitattu=2019-06-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> kertoo auringon paisteen ja tuulen kilowattitunteina seuraavan 24 tunnin aikana paikkakuntakohtaisesti.
Aurinkokeräimen hyötysuhdetta kylmissä olosuhteissa voi parantaa [[lämpöpumppu|lämpöpumpun]] avulla.<ref>http://www.vihreat.fi/files/liitto/ilmastojaenergia2005.pdf Vihreän Liiton ilmasto- ja energiasuunnitelma 2005, s. 30</ref>
|