Avaa päävalikko

Muutokset

720 merkkiä lisätty ,  5 kuukautta sitten
'''Aurinkoenergia''' on [[auringon säteily|auringon säteilemän]] energian hyödyntämistä [[sähkö]]- tai [[lämpöenergia]]na. Yleensä termillä tarkoitetaan erityisesti suoraa säteilyenergian hyödyntämistä [[aurinkokenno]]n tai [[aurinkokeräin|aurinkokeräimen]] avulla<ref name=":1" />. Suoran ja epäsuoran aurinkoenergian hyödyntämiseksi on kehitteillä näiden lisäksi monia teknisiä sovelluksia.
 
Aurinkoenergia on niin sanottua [[uusiutuva energia|uusiutuvaa energiaa]], ja sen tuotannosta syntyy päästöjä ja jätettä vain laitteiden valmistuksessa ja kierrätyksessä. Aurinkoenergia on ollut pitkään varsin kallista, sen hyödyntämiseen tarkoitettujen paneeleiden hinnan vuoksi, mutta eräiden vuonna 2010 julkaistujen tutkimusten mukaan hintakehitys oli laskemassa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa fossiilisten polttoaineiden tasolle<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20100816172734/http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article482272.ece | Nimeke = Tutkijat: Aurinkoenergia jo halvempaa kuin ydinenergia | Tekijä = Kaisa Simola | Ajankohta = 2010| Julkaisu = tekniikka & Talous | Viitattu = 25.11.2017 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20101128062557/http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article538253.ece | Nimeke = Kohta aurinko on yhtä halpaa kuin öljy | Tekijä = Soili Semkina | Ajankohta = 2010 | Julkaisu = Tekniikka ja Talous | Viitattu = 25.11.2017 }}</ref>
 
==Yleistä==
{{Katso myös|[[Luettelo Suomen suurimmista aurinkovoimaloista]]}}
 
Aurinkoenergian tuotanto perustuu valon määrään, joten Suomessa aurinkoenergian määrä on kesällä jopa suurempi kuin Keski-Euroopassa. Marras-helmikuussa aurinkoenergiaa suomessa ei juuri saada talteen<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.helen.fi/aurinko/kodit/aurinkosahko/kivikko/|nimeke=Vuokraa oma aurinkopaneeli|julkaisu=www.helen.fi|viitattu=2018-11-25|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Alkukeväästä ja loppusyksystä aurinkoenergiaa on suomessa saatavilla huomattavasti vähemmän kuin Keski-Euroopassa<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/aurinkoenergia/aurinkosahko/aurinkosahkon_perusteet/auringonsateilyn_maara_suomessa|nimeke=Auringonsäteilyn määrä Suomessa|julkaisu=www.motiva.fi|viitattu=2017-01-05|ajankohta=2014-05-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Käytännössä Suomessa aurinkoenergiaa on keskikesällä saatavilla reilusti enemmän kuin Keski-Euroopassa, mutta talvea kohden aurinkoenergian saatavuus romahtaa.<ref>http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/aurinkoenergia/aurinkosahko/aurinkosahkon_perusteet/auringonsateilyn_maara_suomessa</ref> Vuositasolla aurinkoenergian määrä per neliömetri on Keski-Suomessa noin 900&nbsp;kWh. Vertailuarvona Hampurissa auringon säteilyn energia on vuositasolla 938&nbsp;kWh sekä Lissabonissa 1 &nbsp;689&nbsp;kWh<ref name="TT1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article107339.ece | Nimeke = Aurinkoenergia Suomessa | Julkaisija = Tekniikka & Talous | Viitattu = 13.6.2011}}</ref>. Auringosta paneelien avulla saatavan energian kokonaismäärä saattaa olla Keski-Eurooppaa korkeampi, koska useimpien paneelien teho on parempi Suomen kylmemmässä ilmastossa<ref name="TT1"/>. Vuositasolla hyödynnettävän aurinkosähkön määrää voi arvioida Suomen säteilykartan<ref>{{verkkoviite|osoite= http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/cmaps/eu_cmsaf_opt/G_opt_FI.pdf| nimike= Global irradiation and solar electricity potentia | tiedostomuoto= pdf| julkaisija= Joint Research Centre, jrc.ec.europa.eu| viitattu= 11.7.2016| kieli= {{en}} }}</ref> avulla. Euroopan säteilykartan<ref>{{verkkoviite|osoite= http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/countries/europe/EU-Glob_opta_presentation.png| nimike= Photovoltaic Solar Electricity Potential in European Countries| julkaisija= Joint Research Centre, jrc.ec.europa.eu| viitattu= 11.7.2016| kieli= {{en}} }}</ref> avulla voi puolestaan arvioida miten Suomessa saatava aurinkoenergian määrä pärjää vertailussa esimerkiksi Välimeren rannikkoseutuihin nähden. Solar Electricity handbook<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.solarelectricityhandbook.com/solar-irradiance.html|nimeke=Solar Irradiance Calculator|julkaisu=Solar Electricity Handbook|viitattu=2019-06-10}}</ref> ja PVGIS-järjestelmä<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php|nimeke=PV potential estimation utility|julkaisu=re.jrc.ec.europa.eu|viitattu=2019-06-10}}</ref> osoittavat paikkakohtaisia säteilytietoja. Energiasääennuste<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.bcdcenergia.fi/energiasaa/|nimeke=Energiasää • BCDC Energia|viitattu=2019-06-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> kertoo auringon paisteen ja tuulen kilowattitunteina seuraavan 24 tunnin aikana paikkakuntakohtaisesti.
 
Aurinkokeräimen hyötysuhdetta kylmissä olosuhteissa voi parantaa [[lämpöpumppu|lämpöpumpun]] avulla.<ref>http://www.vihreat.fi/files/liitto/ilmastojaenergia2005.pdf Vihreän Liiton ilmasto- ja energiasuunnitelma 2005, s. 30</ref>
7

muokkausta