Versio 11. maaliskuuta 2019 kello 09.20 muokkaa Styroks (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 20 331 muokkausta p →‎Ammoniakin vesiliuos: linkki ohjaa tälle sivulle Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 9. kesäkuuta 2019 kello 21.53 muokkaa kumoa Reino Reikäläinen (keskustelu \| muokkaukset) 18 muokkausta linkki Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 15: [[Tiedosto:Jupiter.jpg\|pienoiskuva\|Jupiterin kaasukehästä 0,026% on ammoniakkia]] [[Tiedosto:Gas cylinder ammonia rotated 90o.jpg\|pienoiskuva\|Ammoniakkikaasupullo]] '''Ammoniakki''' on huoneenlämmössä [[olomuoto\|olomuodoltaan]] pistävänhajuinen, väritön [[kaasu]]. Ammoniakin läpitunkeva, pistävä haju muistuttaa voimakasta [[virtsa]]n hajua. Ammoniakin [[kemiallinen kaava]] on [[typpi\|N]][[vety\|H]]<sub>3</sub>, [[moolimassa]] 17,03 g/mol, [[sulamispiste]] −78 °C, [[kiehumispiste]] −33 °C, [[itsesyttymislämpötila]] 651 °C ja [[CAS-numero]] 7664-41-7.<ref>{{Kemikaalikortti\|0414\|Ammoniakin}} Viitattu 1.5.2018</ref> Ammoniakki on [[emäs\|emäksinen]] aine, ~~ja sen~~jonka kaasumuoto on ensimmäisen ~~luokan myrkky~~ ja vesiliuos toisen luokan myrkky. Ammoniakin liittohappo on [[ammoniumioni]] NH<sub>4</sub><sup>+</sup>, joka esiintyy monissa [[suola\|suoloissa]], kuten [[ammoniumkloridi]]ssa. ==Sidokset== Rivi 82: Sisäilman ammoniakkilähteenä voivat toimia esimerkiksi rakennusmateriaalit, maalit, lakat, puhdistus- ja pesuaineet sekä ihmisen tai eläinten eritteet. Kohonnut ammoniakkipitoisuus voi myös viitata kostuneissa rakennusmateriaaleissa tapahtuvaan orgaanisten aineiden hajoamiseen. Tällaisissa reaktioissa syntyy usein myös muita kemiallisia yhdisteitä ([[VOC]]), kuten [[amiini\|amiineja]], [[aldehydi\|aldehydejä]] ja orgaanisia rikkiyhdisteitä. Nämä yhdisteet ovat ammoniakin tavoin ärsyttäviä yhdisteitä. Myös tupakointi lisää sisäilman ammoniakkipitoisuutta, koska ammoniakkia on lisätty [[Tupakka\|tupakkaan]] valmistusvaiheessa.<ref>{{Lehtiviite\|Tekijä=T Stevenson, RN Proctor\|Otsikko=The SECRET and SOUL of Marlboro\|Julkaisu=American Journal of Public Health\|Ajankohta=2008\|Vuosikerta=98\|Numero=7\|Sivut=1184–1194\|Pmid=18511721\|Doi=10.2105/AJPH.2007.121657\|Issn=0090-0036\|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2424107/}}</ref> Sisäilman ammoniakkipitoisuutta voidaan mitata usealla tavalla. Näyte voidaan kerätä [[Sisäilma\|sisäilmasta]] [[Pumppu\|pumpulla]] esimerkiksi laimeaan rikkihappoliuokseen tai rikkihapolla käsiteltyä [[aktiivihiili\|aktiivihiiltä]] tai [[silikageeli]]ä sisältävään adsorbenttiputkeen. Näyte analysoidaan ioniselektiivisellä tai spektrofotometrisellä menetelmällä.<ref>Asumisterveysopas, 2. korjattu painos, 2008</ref> ==Katso myös== [[Haber–Bosch-menetelmä\|Haber–Bosch -menetelmä]] [[Typen kierto luonnossa]]

Ero sivun ”Ammoniakki” versioiden välillä