Ero sivun ”Whirlwind I” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
Koneen suunnittelu alkoi jo toisen maailmansodan aikana kun Yhdysvaltain laivasto antoi MIT:n tehtäväksi kehittää tietokoneen joka ohjaisi pommikoneiden miehistöjen koulutuksessa käytettyä [[lentosimulaattori]]a. Erona vanhempiin mekaanisiin järjestelmiin kuten [[Link Trainer]]iin olisi se tietokone voisi vaihtaa ohjelmallisesti simuloitavan lentokonemallin. MIT:n tutkijat pyrkivät aluksi ratkaisemaan tehtävän [[Analoginen tietokone|analogisen tietokoneen]] avulla mutta vuonna 1945 tutustuttuaan [[ENIAC]] tietokoneeseen he päättivät suunnitella digitaalisen tietokoneen. Koska kone joutui käsittelemään useista lähteistä tulevia samanaikaisia syötteitä koneen täytyi olla nopeampi kuin siihen asti käytössä olleet tietokoneet. Tämän saavuttamiseksi Whirlwind I käsitteli yhden [[kellojakso]]n aikana rinnakkaisesti yhden 16 bitin sanan kun siihen asti tietokoneet olivat käsitelleet sanoja yksi bitti kerrallaan. Valmistuessaan 1951 Whirlwind oli 16 kertaa nopeampi kuin muut ajankohdan tietokoneet.
 
Whirlwindin suunnittelijat [[Jay Wright Forrester]] ja [[Robert Everett]] saivat koneen suunnittelun tehtyä vuoteen 1947 mennessä. Konetta varten tarvittiin noin 5 000 elektroniputkea, sen rakentaminen alkoi 1948 ja vaati 175 henkilön työpanoksen. Kone valmistui 20. huhtikuuta 1951. Koneessa käytettiin ensimmäisen kerran myös Forresterin kehittämää [[ferriittirengasmuisti]]a koska muut aikakauden koneissa käytetyt muistityypit olivat liian hitaita ja epäluotettavia.
 
Kone suunniteltiin aluksi käyttämään [[Williams-putki]]a muistina, mutta näiden hitauden epäluotettavuuden vuoksi etsittiin muita ratkaisuja.<ref name="hc">{{Verkkoviite | osoite = https://history-computer.com/ModernComputer/Electronic/Whirlwind.html | nimeke = Whirlwind Computer | viitattu = 9.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref> Forrester kehitti [[An Wang]]in ratkaisun pohjalta [[ferriittirengasmuisti]]n, josta tuli yleinen muistityyppi.<ref name="hc" /><ref name="chm">{{Verkkoviite | osoite = https://www.computerhistory.org/revolution/memory-storage/8/253 | nimeke = Magnetic Core Memory | julkaisija = Computer History Museum | viitattu = 9.6.2019 | kieli = {{en}} }}</ref>
 
Koneen valmistuttua Yhdysvaltain laivasto ei ollut enää kiinnostunut siitä mutta sen sijaan [[Yhdysvaltain ilmavoimat]] havaitsi koneen sopivaksi ohjaamaan ilmapuolustusjärjestelmää. Tätä varten kehitettiin kokeellinen [[Uusi-Englanti|Uuden Englannin]] eteläosien ilmapuolustusta ohjannut [[Cape Code-järjestelmä]] jonka testaus alkoi 1953. 17 eri [[tutka]]-asemalta tulleet signaalit muutettiin analogisesta muodosta digitaalisiksi ja välitettiin puhelinlinjoja pitkin Massachusettsin [[Cambridge (Massachusetts)|Cambridgessa]] sijainneelle Whirlwind I koneelle käsiteltäväksi.