Versio 6. kesäkuuta 2019 kello 06.40 muokkaa Hartz (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 37 257 muokkausta p kh ← Vanhempi muutos		Versio 9. kesäkuuta 2019 kello 11.55 muokkaa kumoa Msaynevirta (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 25 210 muokkausta p kh, järjestelyä Uudempi muutos →
Rivi 1: {{lae}} [[Tiedosto:Swedish plate money in the British Museum.jpg\|~~thumb~~pienoiskuva\|~~200px~~upright\|Kahdeksan taalerin plootu ([[British Museum]]in kokoelmat).]] '''Plootu''' ({{K-sv\|plåt}}) on suurikokoinen, [[kupari]]sta valmistettu [[metalliraha]]. Plootuja käytettiin [[Ruotsi]]ssa vuosina 1644–1777~~. Plootuja käytettiin~~ [[hopea]]rahan asemesta. ~~ja ne~~Ne olivat huomattavan suurikokoisia ja raskaita, sillä kupari oli arvoltaan halvempi metalli kuin hopea~~. Siksi plootuista oli tehtävä suuria~~. Ensimmäinen plootu valmistettiin vuonna [[1644]], ja se oli kooltaan ja massaltaan huomattavan suurikokoinen. Myöhemmin rahojen koko vaihteli, ja tavallisesti plootu oli suorakaiteen muotoinen kuparilevy, jonka nurkkiin oli kaiverrettu leima ja nimellisarvo. Painavin plootu painoi 19,7 kg.<ref name="lappalainen">{{Kirjaviite \| Tekijä= Lappalainen, Mirkka \| Nimeke= Maailman painavin raha: kirjoituksia 1600-luvun Pohjolasta \| Julkaisija= WSOY \|Sivu=\| Vuosi= 2006 \| Tunniste=ISBN 951-0-32185-0 }}</ref> == Historia == Ruotsi oli Euroopan suurin kuparin tuottaja. Kuparinen plootu otettiin käyttöön, koska Ruotsilla oli erittäin vähän hopeaa, varsinkin kun Tanskalle oli jouduttu maksamaan sotakorvauksia hopeassa.<ref>Dokumentti ''Kuninkaittemme jäljillä''. Osa 5/10. Esitetty 2. heinäkuuta 2018 Yle Fem -kanavalla.</ref> Plootujen arvo ilmoitettiin hopeassa.<ref name="ts">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/1074211114/Plooturahat+Ruotsin+kuparintuottajien+nerokas+keksinto \| Nimeke = Plooturahat Ruotsin kuparintuottajien nerokas keksintö \| Tekijä = Ääri, Leo \| Julkaisu = [[Turun Sanomat]] \| Ajankohta = 30.6.2007 \| Viitattu = 6.6.2019}}</ref> Rivi 18 ⟶ 17: Viimeinen plootuista löytyvä vuosiluku on 1768. Plootun asema laillisena maksuvälineenä lakkasi vuonna 1777.<ref name="ts" /> Demonetisoinnin jälkeen tanskalainen Itä-Intian kauppakompania laivasi plootuja Intiaan työstettäväksi kolikoiksi.<ref name="coinworld" /> Plooturahaa pidetään selkeästi ruotsalaisena rahatyyppinä, mutta myös Tanska ja Venäjä kokeilivat 1700-luvun alussa plootujen lyöttämistä. Ruotsi toimi näille kokeiluille esikuvana.<ref name="Fredrikson_2004"/> Myös Ruotsiin kuuluneessa Etu-Pommerissa Saksan pohjoisosassa käytettiin plootuja, vaikkakin [[Wismar]]in kaupungissa lyödyt plootut olivat vain väliaikaista hätärahaa.<ref name="Fredrikson_2004"/>▼ === Nicobarin löytö === Suurin osa tunnetuista plooturahoista on peräisin vuonna 1783 Etelä-Afrikan rannikon edustalla uponneesta ''Nicobar''-laivasta. Intiaan matkalla olleessa laivassa oli noin 3000 plooturahaa. Paikalliset kalastajat löysivät hylyn vuonna 1987.<ref name="coinworld"> {{Verkkoviite \| Osoite = https://www.coinworld.com/news/world-coins/2017/05/swedish-copper-plate-money-from-wreck-in-auction.all.html \| Nimeke = Swedish copper plate money from wreck in Stephen Album auction – Large copper plate from 1783 shipwreck found by fishermen 200 years later\| Tekijä = Starck, Jeff \| Julkaisu = Coin World \| Ajankohta = 5.5.2017 \| Viitattu = 6.6.2019 \| Kieli = {{en}} }}</ref> Rivi 33: == Maakätköt Suomessa == Suomesta on löydetty merkittäviä maakätköjä plooturahoja. Yli puolet Suomesta löydetyistä maakätköistä voidaan selittää muilla syillä kuin sodilla. Sotien lisäksi maakätköt suojasivat varkauksilta ja tulipaloilta. Itärajan savolaisissa ja karjalaisissa pitäjissä on kuitenkin löydetty enemmän plooturahojen maakätköjä. [[isoviha\|Isonvihan]] ja [[pikkuviha\|pikkuvihan]] aikaan Suomessa kätkettiin suuria määriä plootuja maahan.<ref name="Fredrikson_2004">{{Kirjaviite \| Tekijä = Fredrikson, Erkki \| Nimeke = Plooturaha \| Julkaisupaikka = Jyväskylä \| Julkaisija = Minerva \| Vuosi = 2004 \| ISBN = 952-5478-50-5 \| Sivut = 14–15, 34–36, 42 \| Selite=Pohjautuu Keski-Suomen museossa talvella 2004 järjestettyyn näyttelyyn }}</ref> [[Ikaalinen\|Ikaalisista]] on löytynyt Suomen määrällisesti suurin 127 plooturahan kätkö.<ref name="Fredrikson_2004"/> [[Isokyrö\|Isostakyröstä]] löytynyt 119 plootun kätkö on kuitenkin yhteisarvoltaan suurin. Tämän kätkön arvo on 400 hopeataaleria verrattuna Ikaalisten 277 hopeataalerin arvoon.<ref name="Fredrikson_2004"/> Myös [[Lammi\|Lammilta]] on löytynyt 55 plootun kätkö, jonka arvo oli 132 hopeataaleria.<ref name="Fredrikson_2004"/> ~~== Plootujen käyttö muualla ==~~ ▲Plooturahaa pidetään selkeästi ruotsalaisena rahatyyppinä, mutta myös Tanska ja Venäjä kokeilivat 1700-luvun alussa plootujen lyöttämistä. Ruotsi toimi näille kokeiluille esikuvana.<ref name="Fredrikson_2004"/> Myös Ruotsiin kuuluneessa Etu-Pommerissa Saksan pohjoisosassa käytettiin plootuja, vaikkakin [[Wismar]]in kaupungissa lyödyt plootut olivat vain väliaikaista hätärahaa.<ref name="Fredrikson_2004"/> == Lähteet == Rivi 45 ⟶ 41: == Kirjallisuutta == * {{Kirjaviite \| Tekijä=Jimmy Herbert & Bertel Tingström \| Nimeke=The Plate Money Treasure of Nicobar \| Julkaisupaikka=Tukholma \| Julkaisija=Kuninkaallinen rahakabinetti \| Vuosi=1999 \| Isbn= 978-9189256033 \| Kieli = {{en}}}}

Ero sivun ”Plootu” versioiden välillä