Ero sivun ”Kuurinmaa” versioiden välillä

Kuurinmaa on saanut nimensä muinaisesta kuurien eli kuurilaisten kansasta, joka puhui [[Balttilaiset kielet|balttilaista kieltä]]. Viikinkiajalla alueella asui [[lättiläiset|lättiläisiä]], joilta virolaiset ja liiviläiset valloittivat Kuurinmaan rannikkoalueita.<ref>''Uusi tietosanakirja,'' Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana Kuurinmaa.</ref> Kuurinmaa kuului 1200-luvun alusta [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaiselle ritarikunnalle]], [[Baltian valtatyhjiö|joka hajosi uskonpuhdistuksen vaikutuksesta 1500-luvun alussa]]. Ritarikunnan raunioille perustettiin [[Liivinmaan liitto]], joka kuitenkin hajosi 1555. Vuonna 1561 perustettiin [[Kuurinmaan herttuakunta]], joka haki suojelua asettumalla [[Liettuan suuriruhtinaskunta|Liettuan]] vasalliksi. Kuurinmaa kuului [[Puola-Liettua]]lle vuoteen 1795, jolloin se liitettiin [[Venäjän keisarikunta]]an [[Puolan jaot#Puolan kolmas jako 1795|Puolan kolmannessa jaossa]], ja se muodosti [[Kuurinmaan kuvernementti|Kuurinmaan kuvernementin]]. Siitä sekä [[Viron kuvernementti|Virosta]] ja [[Liivinmaan kuvernementti|Liivinmaasta]] käytettiin yhteisnimitystä [[Itämerenmaakunnat]].

 

 

[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] loppuvaiheissa vuonna 1944 [[saksa]]lainen armeijaryhmä jäi mottiin Kuurinmaalle ja taisteli siellä aina Saksan antautumiseen asti. Latvialaiset partisaanit taistelivat alueella vielä [[puna-armeija]]a vastaan, mutta 1940-luvun lopulla vastarinta hiipui.