Ero sivun ”Plootu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+{{lae}} |
palautettu väite ja lisätty toinen lähde seteleistä |
||
Rivi 5:
Ensimmäinen plootu valmistettiin vuonna [[1644]], ja se oli kooltaan ja massaltaan huomattavan suurikokoinen. Myöhemmin rahojen koko vaihteli, ja tavallisesti plootu oli suorakaiteen muotoinen kuparilevy, jonka nurkkiin oli kaiverrettu leima ja nimellisarvo. Painavin plootu painoi 19,7 kg.<ref name="lappalainen">{{Kirjaviite | Tekijä= Mirkka Lappalainen | Nimeke= Maailman painavin raha: kirjoituksia 1600-luvun Pohjolasta | Julkaisija= WSOY |Sivu=| Vuosi= 2006 | Tunniste=ISBN 951-0-32185-0 }}</ref>
Plootujen arvo ilmoitettiin hopeassa.<ref name="ts">http://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/1074211114/Plooturahat+Ruotsin+kuparintuottajien+nerokas+keksinto</ref> Plootujen käyttöön Ruotsissa liittyi Euroopan ensimmäisen setelirahan käyttöönotto siksi, että plootuja oli suuren koon ja painon seurauksena hankala käyttää rahoina.<ref name="lappalainen" /><ref name="NBB">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nbbmuseum.be/en/2008/04/cradle-european-banknote.htm | Nimeke = The cradle of the European banknote stood in ... Sweden | Tekijä = Ingrid Van Damme | Julkaisu = Museum of the National Bank of Belgium | Ajankohta = 2008 | Viitattu = 6.6.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref> Plootujen käyttöönottoa seuranneet setelit olivat luottoseteleitä, joilla oli metalliarvoon rinnastettu kate.<ref name="Fredrikson_2004"/>
Suurin osa tunnetuista plooturahoista on peräisin vuonna 1783 Etelä-Afrikan rannikon edustalla uponneesta ''Nicobar''-laivasta. Intiaan matkalla olleessa laivassa oli noin 3000 plooturahaa. Paikalliset kalastajat löysivät hylyn vuonna 1987.<ref name="coinworld">
Rivi 16:
Ruotsi tuotti kuparia Falunin kaivoksesta ja plootuja tehtiin Avestassa. 1600-luvun puolivälissä kuparia tuotettiin Ruotsissa 3000 tonnia vuodessa, joka oli puolet maailman tuotannosta.<ref name="ts" />
Ruotsissa oli kuparin ylituotantoa, mutta [[merkantilismi|merkantilististen]] näkemysten mukaan ylituotanto ja siitä seurannut markkina-arvon alentuminen ei ollut vahingollista, kunhan tullimaksut ja valmistusvero sekä muut veromaksut päätyivät valtiolle. Ylituotannon hillitsemiseksi etsittiin kuitenkin lieventävää keinoa, ja sellaiseksi kehittyi plootujärjestelmä. Ylimääräinen kupari rationalisoitiin käyttämällä kolikoihin enemmän raaka-ainetta. Vuonna 1660 [[Tukholma]]an perustettiin Ruotsin ensimmäinen pankki, ''Stockholms Banco'', joka myönsi talletusseteleitä valtavia plootuvarastoja vastaan. Näin Ruotsissa oli käytössä ensimmäisenä [[Eurooppa|Euroopan]] historiassa [[seteli]]raha.<ref name="lappalainen" /><ref name="NBB"/>
Kuparin käyttäminen rahassa loi kuparille kysyntää ja kuparin maailmanmarkkinahintaa kyettiin tukemaan korkeammaksi. Turun Sanomien artikkelissa plootua nimitetään kuparintuottajien nerokkaaksi keksinnöksi.
| |||