Ero sivun ”Plootu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
laajennettu |
p jaettu |
||
Rivi 3:
Ensimmäinen plootu valmistettiin vuonna [[1644]], ja se oli kooltaan ja massaltaan huomattavan suurikokoinen. Myöhemmin rahojen koko vaihteli, ja tavallisesti plootu oli suorakaiteen muotoinen kuparilevy, jonka nurkkiin oli kaiverrettu leima ja nimellisarvo. Painavin plootu painoi 19,7 kg.<ref name="lappalainen">{{Kirjaviite | Tekijä= Mirkka Lappalainen | Nimeke= Maailman painavin raha: kirjoituksia 1600-luvun Pohjolasta | Julkaisija= WSOY |Sivu=| Vuosi= 2006 | Tunniste=ISBN 951-0-32185-0 }}</ref>
Plootujen suuri koko teki niiden käytöstä ja kuljettamisesta vaivalloista. Erityisiä ongelmia aiheuttivat sotilaiden palkkarahojen kuljetukset, koska raskaat plootut käyttivät merkittävästi joukkojen huollon voimavaroja. Alunperin niiden käyttöönottoa kuitenkin perusteltiin sillä, että on helpompi kuljettaa yhtä kymmenen taalerin eli n. 20 kilon painoista plootua kuin 700 yhden [[äyri]]n kolikkoa. Toinen perustelu plootuille oli niiden valmistamisesta syntyneet säästöt verrattuna tavanomaisiin kolikoihin.<ref name="Fredrikson_2004"/>▼
Plootujen arvo ilmoitettiin hopeassa.<ref name="ts">http://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/1074211114/Plooturahat+Ruotsin+kuparintuottajien+nerokas+keksinto</ref> Plootujen käyttöön Ruotsissa liittyi Euroopan ensimmäisen setelirahan käyttöönotto.{{cn}} Plootujen käyttöönottoa seuranneet setelit olivat luottoseteleitä, joilla oli metalliarvoon rinnastettu kate.<ref name="Fredrikson_2004"/>
Rivi 23 ⟶ 21:
Viimeinen plootuista löytyvä vuosiluku on 1768. Plootun asema laillisena maksuvälineenä lakkasi vuonna 1777.<ref name="ts" /> Demonetisoinnin jälkeen tanskalainen Itä-Intian kauppakompania laivasi plootuja Intiaan työstettäväksi kolikoiksi.<ref name="coinworld" />
== Ongelmat plootujen käytössä ==
▲Plootujen suuri koko teki niiden käytöstä ja kuljettamisesta vaivalloista. Erityisiä ongelmia aiheuttivat sotilaiden palkkarahojen kuljetukset, koska raskaat plootut käyttivät merkittävästi joukkojen huollon voimavaroja. Alunperin niiden käyttöönottoa kuitenkin perusteltiin sillä, että on helpompi kuljettaa yhtä kymmenen taalerin eli n. 20 kilon painoista plootua kuin 700 yhden [[äyri]]n kolikkoa. Toinen perustelu plootuille oli niiden valmistamisesta syntyneet säästöt verrattuna tavanomaisiin kolikoihin.<ref name="Fredrikson_2004"/>
== Maakätköt Suomessa ==
| |||