Ero sivun ”Suuri pakana-armeija” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Muutettu englannin kielinen East Anglia kolmessa kohdassa suomen kieliseen muotoon Itä-Anglia.
p Otsikointi, kuvan lisäys
Rivi 1:
[[Tiedosto:Harley MS 2278, folio 47v excerpt.jpg|pienoiskuva|254x254px|''Ivar ja Ubbe valloittamassa Englantia kostaakseen [[Ragnar Lodbrok|isänsä]] kuoleman, kuva [[1400-luku|1400-luvulta]] lähtöisin olevasta [[Manuskripti|manuskriptistä]].''<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.bl.uk/manuscripts/FullDisplay.aspx?ref=Harley_MS_2278|nimeke=Digitised Manuscripts|julkaisu=www.bl.uk|viitattu=2019-06-01}}</ref>|alt=]]
[[Tiedosto:Derby Museum Viking Sword.jpg|thumb|right|Merciaan haudatun viikingin miekka, joka on nykyisin [[Derbyn kaupunginmuseo]]ssa.]]
[[Tiedosto:British kingdoms c 800.svg|thumb|Englannin kuningaskuntia noin vuonna 800.]]
 
[[Tiedosto:British kingdoms c 800.svg|thumb|Englannin kuningaskuntia noin vuonna 800.|372x372px]]
'''Suuri pakana-armeija''' ({{k-en|The Great Heathen Army}}) oli [[Viikingit|viikinkiarmeija]], joka oli lähtöisin [[Tanska]]sta. Se ryösteli ja valloitti suuren osan [[Englanti]]a 800-luvun lopulla. Armeijan koosta ei ole säilynyt luotettavia tietoja, mutta se oli suurimpia sotajoukkoja lajissaan.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke =Viking Age | Tekijä =Angus Somerville, R. Andrew McDonald | Julkaisija =University of Toronto Press, 2010 | www= http://books.google.com/books?id=1_ERiGechpUC&pg=PA275&dq=great+heathen+army+viking&hl=en&ei=B8AxTvDrDIej-gaH48GBDQ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=2&ved=0CCwQ6AEwAQ#v=onepage&q=great%20heathen%20army%20viking&f=false | Sivu =274 | Tunniste =ISBN 9781442601482 | www-teksti = Google Books}}</ref> Siihen kuului satakunta laivaa ja tuhansia sotilaita.
 
[[Tiedosto:Derby Museum Viking Sword.jpg|thumb|right|Merciaan haudatun viikingin miekka, joka on nykyisin [[Derbyn kaupunginmuseo]]ssa.|alt=|210x210px]]
 
Nimitystä ''Great Heathen Army'' käytetään [[Anglosaksien kronikka|Anglosaksien kronikassa]], joka on myös lähteenä useimmille tiedoille armeijasta. Ensimmäinen pakana-armeijaan liittyvä maininta on vuodelta 845, jolloin viikinkisoturit hyökkäsivät [[Pariisi]]in, mahdollisesti kuuluisan [[Ragnar Lodbrok]]in johdolla. Viikingit ryöstelivät Pariisin lähiseutuja vuodesta 850 alkaen. Saatuaan kokemusta Manner-Euroopasta he lähtivät valloittamaan Englantia.<ref name="TIE">[http://historianet.fi/else-christensen/ryovarijoukosta-ammattiarmeijaksi Ryövärijoukosta ammattiarmeijaksi] Tieteen kuvalehti 2009 (myös suomenkielisen nimityksen lähde)</ref> Pohjoismaisten tarujen mukaan valtauksen syynä oli kosto, koska Northumbrian kuningas [[Ælla (Northumbria)|Ælla]] oli surmannut Ragnar Lodbrokin.<ref name="BRIT">[http://www.britannia.com/history/saxontime3.html Timeline of Anglo-Saxon England] ''History Resources'' Britannia</ref>
Rivi 8 ⟶ 10:
Viikingit olivat tehneet Englantiin ryöstöretkiä ainakin vuodesta 793 alkaen. Luostarit ja pienet kaupungit olivat viikinkien suosikkikohteita. He iskivät laivoillaan rannikolle, keräsivät luostarien hopeat ja muuta saalista ja pakenivat jälleen merelle iskeäkseen seuraavaan kaupunkiin jälleen äkkirynnäköllä. Ryöstöretkiä tehtiin kesäaikana, talveksi palattiin Skandinaviaan.<ref name="TIE"/> Suuren pakana-armeijan toimintatapa ja tavoitteet olivat kuitenkin erilaiset: he tulivat valloittamaan maan jäädäkseen sinne asumaan.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke =Treaty of Alfred and Guthrum - Sociolinguistic Background and Linguistic Analysis | Tekijä =Maria Melanie Meyer | Julkaisija =GRIN Verlag, 2008 | Sivu =4 | Tunniste =ISBN 9783638946636 | www=http://books.google.com/books?id=DqKFwYXonQkC&printsec=frontcover&dq=isbn:9783638946636&cd=1#v=onepage&q&f=false | www-teksti = Google books}}</ref>
 
== Englannin valloitus ==
Ragnar Lodbrokin poikien [[Ubbe Ragnarsson|Ubben]], [[Halfdan Ragnarsson|Halfdanin]] ja [[Ivar Ragnarsson|Ivarin]] johdolla viikinkiarmeija laski maihin [[Itä-Anglian kuningaskunta|Itä-Angliaan]] vuonna 865. Itä-Anglian kuningas [[Edmund Marttyyri|Edmund]] osti rauhan antamalla viikinkien käyttöön hevosia. Vuonna 866 pakana-armeija ratsasti pohjoiseen ja valloitti [[Northumbria]]n kuningaskunnan. He tekivät iskuja [[Mercia]]an ja muualle lähiseuduille. [[Nottingham]]issa viikingit joutuivat piiritykseen, kun anglosaksit kokosivat yhteisen armeijan, jota johtivat Wessexin kuningas [[Ethelred]] ja Mercian kuningas [[Burgred]]. Viikingit joutuivat perääntymään [[York]]iin. Kuningas Edmundin johtamaa Itä-Anglian kuningaskuntaa viikingit joutuivat yrittämään 869 ja 870. Saatuaan Edmundin vihdoin kiinni 870 he antoivat jousimiesten harjoitella käyttäen tätä maalinaan ja katkaisivat lopulta Edmundin kaulan. Edmund julistettiin myöhemmin pyhäksi, ja häntä kutsutaan nimellä Edmund Marttyyri. Viikingit jättivät Itä-Anglian johtoon paikallisen alikuninkaan ja siirsivät päämajansa [[Thames]]ia pitkin [[Reading]]iin. Kesällä 874 Skandinaviasta tuli nimellä ''Great Summer Army'' kutsuttuja lisäjoukkoja, joiden avulla viikingit valtasivat Mercian 874. He perustivat päämajansa [[Repton]]iin, ajoivat kuningas Burgredin maanpakoon ja nostivat nukkehallitsijaksi Burgredin vastustajan [[Ceolwulf II|Ceolwulfin]]. Vuonna 875 viikinkijoukot jakaantuivat, ''Great Summer Army'' siirtyi [[Cambridge]]en ja yritti hyökätä sieltä Wessexiin, kun taas Halfdanin johtama alkuperäinen pakana-armeija siirtyi Yorkiin. Halfdan syrjäytti Northumbrian nukkehallitsijan ja perusti muodollisesti Yorkin eli [[Jorvikin kuningaskunta|Jorvikin kuningaskunnan]] 876, ja asettui itse sen ensimmäiseksi kuninkaaksi. Vuonna 878 Wessexin kuningas [[Alfred Suuri]] joutui viikinkien yllätyshyökkäyksen kohteeksi, pakeni miehineen [[Somerset]]in lakeuksile ja kävi sieltä viikinkejä vastaan sissisotaa. Lopulta [[Ethandunin taistelu]]n jälkeen [[Alfredin ja Guthrumin rauha|Wedmoren rauhassa]] Englanti jaettiin kahtia: Alfredin Wessexiin ja viikinkien [[Danelagen]]iin.<ref>[http://www.anglo-saxons.net/hwaet/?do=get&type=chron&from=856&to=899 Timeline: 856-899] Anglo-Saxon Chronicles</ref><ref name="BRIT"/>
Ragnar Lodbrokin poikien [[Ubbe Ragnarsson|Ubben]], [[Halfdan Ragnarsson|Halfdanin]] ja [[Ivar Ragnarsson|Ivarin]] johdolla viikinkiarmeija laski maihin [[Itä-Anglian kuningaskunta|Itä-Angliaan]] vuonna 865. Itä-Anglian kuningas [[Edmund Marttyyri|Edmund]] osti rauhan antamalla viikinkien käyttöön hevosia. Vuonna 866 pakana-armeija ratsasti pohjoiseen ja valloitti [[Northumbria]]n kuningaskunnan. He tekivät iskuja [[Mercia]]an ja muualle lähiseuduille. [[Nottingham]]issa viikingit joutuivat piiritykseen, kun anglosaksit kokosivat yhteisen armeijan, jota johtivat [[Wessex|Wessexin]] kuningas [[Ethelred]] ja Mercian kuningas [[Burgred]]. Viikingit joutuivat perääntymään [[York]]iin. Kuningas Edmundin johtamaa Itä-Anglian kuningaskuntaa viikingit joutuivat yrittämään 869 ja 870. Saatuaan Edmundin vihdoin kiinni 870 he antoivat jousimiesten harjoitella käyttäen tätä maalinaan ja katkaisivat lopulta Edmundin kaulan. Edmund julistettiin myöhemmin pyhäksi, ja häntä kutsutaan nimellä Edmund Marttyyri. Viikingit jättivät Itä-Anglian johtoon paikallisen alikuninkaan ja siirsivät päämajansa [[Thames]]ia pitkin [[Reading]]iin.
 
Ragnar Lodbrokin poikien [[Ubbe Ragnarsson|Ubben]], [[Halfdan Ragnarsson|Halfdanin]] ja [[Ivar Ragnarsson|Ivarin]] johdolla viikinkiarmeija laski maihin [[Itä-Anglian kuningaskunta|Itä-Angliaan]] vuonna 865. Itä-Anglian kuningas [[Edmund Marttyyri|Edmund]] osti rauhan antamalla viikinkien käyttöön hevosia. Vuonna 866 pakana-armeija ratsasti pohjoiseen ja valloitti [[Northumbria]]n kuningaskunnan. He tekivät iskuja [[Mercia]]an ja muualle lähiseuduille. [[Nottingham]]issa viikingit joutuivat piiritykseen, kun anglosaksit kokosivat yhteisen armeijan, jota johtivat Wessexin kuningas [[Ethelred]] ja Mercian kuningas [[Burgred]]. Viikingit joutuivat perääntymään [[York]]iin. Kuningas Edmundin johtamaa Itä-Anglian kuningaskuntaa viikingit joutuivat yrittämään 869 ja 870. Saatuaan Edmundin vihdoin kiinni 870 he antoivat jousimiesten harjoitella käyttäen tätä maalinaan ja katkaisivat lopulta Edmundin kaulan. Edmund julistettiin myöhemmin pyhäksi, ja häntä kutsutaan nimellä Edmund Marttyyri. Viikingit jättivät Itä-Anglian johtoon paikallisen alikuninkaan ja siirsivät päämajansa [[Thames]]ia pitkin [[Reading]]iin. Kesällä 874 Skandinaviasta tuli nimellä ''Great Summer Army'' kutsuttuja lisäjoukkoja, joiden avulla viikingit valtasivat Mercian 874. He perustivat päämajansa [[Repton]]iin, ajoivat kuningas Burgredin maanpakoon ja nostivat nukkehallitsijaksi Burgredin vastustajan [[Ceolwulf II|Ceolwulfin]]. Vuonna 875 viikinkijoukot jakaantuivat, ''Great Summer Army'' siirtyi [[Cambridge]]en ja yritti hyökätä sieltä Wessexiin, kun taas Halfdanin johtama alkuperäinen pakana-armeija siirtyi Yorkiin. Halfdan syrjäytti Northumbrian nukkehallitsijan ja perusti muodollisesti [[York|Yorkin]] eli [[Jorvikin kuningaskunta|Jorvikin kuningaskunnan]] 876, ja asettui itse sen ensimmäiseksi kuninkaaksi. Vuonna 878 Wessexin kuningas [[Alfred Suuri]] joutui viikinkien yllätyshyökkäyksen kohteeksi, pakeni miehineen [[Somerset]]in lakeuksile ja kävi sieltä viikinkejä vastaan sissisotaa. Lopulta [[Ethandunin taistelu]]n jälkeen [[Alfredin ja Guthrumin rauha|Wedmoren rauhassa]] Englanti jaettiin kahtia: Alfredin Wessexiin ja viikinkien [[Danelagen]]iin.<ref>[http://www.anglo-saxons.net/hwaet/?do=get&type=chron&from=856&to=899 Timeline: 856-899] Anglo-Saxon Chronicles</ref><ref name="BRIT" />
 
== Seuraukset ==
Veljesten johtama armeija jakaantui vuonna 869, kun Ivar Ragnarsson lähti [[Irlanti]]in, ja Halfdan ja Ubbe jäivät Englantiin. Irlannissa Ivarista tuli [[Dublinin kuningaskunta|Dublinin kuningas]]. Ragnar Lodbrokin pojista neljäs, Björn Ragnarsson, ryösteli samaan aikaan Manner-Euroopan rannikoita. Hänellä sanotaan olleen 6&nbsp;000 miestä ja yli 600 laivaa, jotka tulivat vuodessa niin täyteen ryöstösaalista, että Björnin täytyi lähteä paluumatkalle.<ref name="TIE"/>