Wikipedia

Ero sivun ”Senaatintori” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 262 muokkausta
kh, viitteet, vaatimaton lähteistys arvoartikklille; AM päivitys
Rivi 9:
==Historia==
[[Tiedosto:Suurtori-Engel-1816.jpg|thumb|right|270px|[[C. L. Engel]]in vesivärimaalaus Helsingin vanhasta Suurtorista. Oikealla raatihuone ja vasemmalla päävartio, jonka takaa näkyy [[Ulrika Eleonoran kirkko (Helsinki)|Ulrika Eleonoran kirkko]]. (Maalattu noin vuosina 1816–1818.)]]
===Vanha Suurtori=== ▼
 
▲===Vanha Suurtori===
Helsingin keskusta on sijainnut Senaatintorin alueella siitä lähtien, kun kaupunki vuonna 1640 siirrettiin nykyiselle paikalleen. Nykyisen Senaatintorin kaakkoiskulmassa sijaitsi Ruotsin vallan aikana kaupungin keskustori Suurtori, jota reunustivat kaupungin julkiset rakennukset, raatihuone, triviaalikoulu ja päävartio. Sen eteläreunassa kulki pääkatu Suurkatu (nykyinen [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkatu]]), jonka varrella olivat rikkaimpien porvareiden talot. Torin länsipuolella taas oli kaupungin kirkko, jota ympäröi hautausmaa-alue.
 
Rivi 25:
 
===Carl Ludvig Engel ja Senaatintorin rakentaminen===
[[Tiedosto:tengstrom1a.jpg|thumb|right|270px|[[Frans Oskar Liewendal|F. Liewendahlin]] kivipiirros Senaatintorin suunnitelmasta vuodelta 1859. Tätä suunnitelmaa vielä muutettiin mm.muun muassa lisäämällä suurkirkolleSuurkirkolle johtavat monumentaaliset portaat, jotka ovat tänä päivänä merkittävätorin maamerkkikeskeinen Senaatintorillaaihe.]]
 
Senaatintorin rakentaminen merkitsi kaupungin vanhan keskustan hävittämistä. Vanhat julkiset rakennukset Ulriika Eleonooran kirkkoa myöten purettiin vuonna 1827 uuden kirkkorakennuksen (nykyinen [[Vanha kirkko (Helsinki)|Vanha kirkko]]) valmistuttua, ja Suurtorin sekäja hautausmaan alue tasoitettiin uuden torin pohjaksi. Hautausmaan vainajia ei siirretty, joten 1600- ja 1700-lukujen helsinkiläisten haudat ovat edelleen torin ja Aleksanterinkadun alla. Luita on tullut esiin vielä 2000-luvullakin rakennustöiden yhteydessä.<ref>Pehkonen 2008, s. 28–29, 36.</ref> Vaikka Ehrenström oli alkuperäisessä suunnitelmassaan säästänyt raatihuoneen, sen säilyttäminen koettiin nopeasti ongelmalliseksi, ja se hävitettiin 1830-luvun lopussa eli heti kun kaupungin hallinto pääsi muuttamaan uusiin tiloihin.
 
Engelin ensimmäinen työ Senaatintorilla oli sen etelälaidan vanhoihin porvaristaloihin kuuluneen [[Bockin talo]]n uudistaminen väliaikaiseksi 1816–1819 kenraalikuvernöörin palatsiksi 1816–1819. Myös muutMuutkin porvaristalot modernisoitiin Engelin suunnitelmien mukaan. Vuonna 1819 valmistui torin pohjoisreunaan pitkä ja matala päävartiorakennus. Ensimmäinen todellinen voimainponnistus Engelille oli kuitenkin vuosina 1818–1820 rakennetun [[Valtioneuvoston linna|Senaatintalon]] suunnittelu. Se oli ensimmäinen torin varrelle suunnitelluista kolmesta monumentaalirakennuksesta, ja sen tuli määritellä koko aukion lopullinen arkkitehtoninen luonne. Engel oli tyytyväinen lopputulokseen ja viittasi myöhemmin Senaatintaloon mestariteoksenaan.
 
Vuonna 1828 yliopisto määrättiin siirtymään Turusta Helsinkiin. Senaatintorin länsireuna oli alun perin varattu kenraalikuvernöörin palatsille, mutta koska väliaikaiseksi palatsiksi tarkoitetun [[Bockin talo]]n katsottiin riittävän kenraalikuvernöörille, torin länsireuna päätettiin antaavarata yliopistolle. [[Helsingin yliopiston päärakennus|Yliopiston päärakennus]] valmistui 1832, ja Ehrenströmin symmetriasäännösten mukaisesti sen julkisivu oli identtinen vastapäisen Senaatintalon kanssa. Päärakennuksen pohjoispuoliseen kortteliin valmistui 1840 [[Kansalliskirjasto (Suomi)|yliopiston kirjasto]].
 
Senaatintorin rakennuksista viimeisenä valmistui sen pohjoispuoliselle kalliolle sijoitettu luterilainen pääkirkko. Engel suunnitteli kirkkoa vuosikymmenen ajan ja hioi sen tyylin mahdollisimman elegantiksi ja pelkistetyksi. Kirkon ilme kuitenkin muuttui ratkaisevasti vuonna 1830 aloitettujen, kaksi vuosikymmentä kestäneiden rakennustöiden aikana. Keisarin käskystä ja Engelin harmiksi kirkon eteen rakennettiin Senaatintorille laskeutuvat monumentaaliportaat, joiden tieltä purettiin päävartiorakennus. Tämä rikkoi Ehrenströmin ja Engelin alkuperäisen suunnitelman, jonka mukaan torin tuli olla suljetun rakennusmassan reunustama joka suunnalta. Engelin kuoltua 1840 kirkon rakennustöitä ryhtyi johtamaan [[Ernst Bernhard Lohrmann]], joka teki sen piirustuksiin lisää muutoksia. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1852, jolloin Senaatintorin alkuperäisen rakennusvaiheen voidaan katsoa päättyneen.
Rivi 38:
Senaatintori on suosittu turistikohde, ja lämpimillä ilmoilla kirkon portaat ovat suosittu istuskelupaikka myös paikallisille. Aivan Senaatintorin vieressä ovat niin ikään suositut kohteet [[Kauppatori (Helsinki)|Kauppatori]], [[Esplanadin puisto]] ja [[Uspenskin katedraali]].
 
Osana kaupungin vanhan keskustan elävöittämistoimia on Senaatintorilla korjattu viime vuosina vanhoja arvokiinteistöjä ravintola- ja muuhun liiketoimintaan. Torin eteläpuolella sijaitsevat niin kutsutut [[torikorttelit]]. <ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke = Torikorttelit | Ajankohta = | Osoite = http://www.torikorttelit.fi/fi/ | Nimeke = Torikorttelit | Ajankohta = |Julkaisija = Helsingin Leijona Oy | Luettu = 28.9.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hel.fi/static/helsinki/paatosasiakirjat/Kjsto2009/Esityslista18/liitteet/Torikorttelit_kiinteistokehityssuunnitelma_10.6.2009_red.pdf?Action=sd&id=%7BF3536A8C-8D86-44E8-B284-8F42506EFFE8%7D | Nimeke = Torikorttelit, Kiinteistökehityssuunnitelma, Yhteenveto| Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =10.6.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin kaupunki| Viitattu = 29.9.2012 | Kieli = }}</ref>
 
==Panoraama==
Rivi 59:
 
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä =Pehkonen, Marja | Nimeke =Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta (Narinkka-sarja) | Vuosi =2008 | Luku = | Sivu = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Helsingin kaupunginmuseo | Tunniste = |Isbn = | Viitattu =978-952-223-283-0 }}
 
=== Viitteet ===
Rivi 65:
 
== Aiheesta muualla ==
{{commons-rivi|Senaatintori}}
*[https://web.archive.org/web/20050307220405/http://www2.helsinginsanomat.fi/extrat/kulttuuri/rakennukset/rakennukset_c1.html Helsingin sanomien artikkeli Senaatintorista] (Archive.org)▼
*[http://www.senaatintori.fi Senaatintori]
▲*[http://www2.helsinginsanomat.fi/extrat/kulttuuri/rakennukset/rakennukset_c1.html Helsingin sanomien artikkeli Senaatintorista]
*[http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/taidehistoria/virtuaali/kierros1.shtml Avoimen yliopiston virtuaalinen arkkitehtuurikävely: Senaatintori]
*[http://areena.yle.fi/radio/1641795 Ylen historiaohjelmassa kierretään Senaatintorin maisemissa Laura Kolben kanssa ja kerrotaan torin historiasta] (45min45 min)]
 
 
{{coord|60|10|10|N|024|57|09|E|type:landmark_region:FI|display=title}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Senaatintori”