Ero sivun ”Argentiina” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Korjattu kirjoitusvirhe Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta iOS |
p kh |
||
Rivi 57:
== Maantiede ja luonto ==
=== Maantiede ===
[[Tiedosto:Argentina topo blank.jpg|thumb|left|upright|Argentiinan pinnanmuodot
[[Tiedosto:AndesEarlyAMArgentinoLake.jpg|thumb|Andit Lago Argentinon luona.]]
Argentiina muistuttaa muodoltaan pitkää ja kapeaa kolmiota.<ref name="ea30"/> Maan pinta-ala on 2 780 400
Andit voidaan jakaa pinnanmuodoiltaan neljään alueeseen, [[Andit|Andeihin]], maan pohjoisosaan, [[Pampa]]an ja [[Patagonia]]an. Argentiinan luoteisosa kuuluu Andien vuorijonoon, joka kulkee koko maan halki ja muodostaa länsirajan [[Chile]]n kanssa. Korkeimmat vuoret ovat alueen pohjoisosassa, ja siellä on myös Etelä-Amerikan korkeoin vuori, 6 959 metrin korkuinen [[Aconcagua]].<ref name="britland"/> Andien itäpuolella on monia matalampien vuori- ja kukkulajonoja. Ilmasto on kuuma ja kuiva, mutta vettä riittää maissin viljelyyn. Sen sijaan esimerkiksi Mendozan viininviljely on paljolti keinokastelun varassa.<ref name="AAGEO"/> Maan pohjoisalue voidaan jakaa kahteen osaan Andien ja [[Paraná (joki)|Paranájoen]] väliseen kuivaan alankoon [[Gran Chaco]]on sekä Paranán ja [[Uruguay (joki)|Uruguay]]jokien väliseen [[Mesopotamia (Argentiina)|Mesopotamiaan]].<ref name="britland">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Argentina#ref33098| Nimeke = Argentina: Land| Julkaisu = Encyclopædia Britannica| Ajankohta = 18.3.2019| Viitattu = 21.3.2019| Kieli = {{en}}}}</ref>
Argentiinan keskiosassa on laaja tasankoalue pampa.<ref name="britland"/> Tuhat kilometriä pitkä alue sijaitsee 33. leveyspiirin eteläpuolella
Argentiinan suurin valuma-alue on [[Paraguay (joki)|Paraguay]]–Paraná–[[Río de la Plata]]. Viimeksi mainittu on laaja Paranán ja Uruguayn muodostama [[estuaari]].<ref name="britland"/> Paranán alueella on aaltoilevia kukkuloita ja tulvametsiä. Pohjoisrajalla on vaikuttavia jokilaaksoja, kuten [[Iguassun putoukset|Iguassun putouksilla]] Brasilian rajalla.<ref name="AAGEO"/> Paranán vesistöalueen ulkopuolella Argentiinan joet eivät ole kovinkaan suuria. Monet kulkevat läpi kuivien alueiden ja saattavat jopa olla kuivia osan vuodesta. Patagonian pohjoisosien [[Coloradojoki (Argentiina)|Colorado]] ja [[Río Negro (Argentiina)|Río Negro]] tulvivat kausittain, kun ne saavat Andien sulavesiä.<ref name="britland"/>
Rivi 79:
| [[Tiedosto:Clima San Juan (Argentina).PNG|thumb|140px|[[San Juan (Argentiina)|San Juan]] maan länsiosasta]] || [[Tiedosto:Clima Ushuaia (Argentina).PNG|thumb|140px|[[Ushuaia]] maan eteläosasta]]
|}
Argentiina sijaitsee melkein kokonaan lauhkeassa ilmastovyöhykkeessä. Maan eri osissa on silti suuria eroja.<ref name="ea30"/> Itä- ja Keski-Argentiinan pampalla vuotuinen sademäärä on 500–1000
Koillisosan Gran Chacolla vallitsee trooppinen tai melkein trooppinen ilmasto. Lämpötila on korkea ympäri vuoden.<ref name="BBCWEA"/> Maan länsiosa on kuivaa aluetta. Monin paikoin vuoden keskimääräinen sademäärä on alle 250 millimetriä. Andeillakin lumisateet jäävät vähäisiksi. Andien itärinteet ja niiden juurella kohoavat kukkulat ovat puoliaavikkoa, alankomaat aavikkoa.<ref name="BBCWEA"/>
Rivi 130:
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] puhjetessa Argentiina julistautui puolueettomaksi ja kieltäytyi katkaisemasta suhteita [[natsi-Saksa|Saksaan]] ja [[Japani]]in myöskään 1942. Vuonna 1943 [[akselivallat|akselivaltoja]] myötäilevä asevoimien juntta kaappasi vallan kenraali [[Pedro Pablo Ramírez]]in johdolla. Yksi sen johtajista oli eversti [[Juan Domingo Perón]], joka nousi hallituksen näkyvimmäksi hahmoksi työvoimaministerinä. Argentiina katkaisi suhteet akselivaltoihin 1944 ja julisti niille sodan viimein 1945.<ref name="BBCTL">{{Verkkoviite| Osoite=http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/1196005.stm| Nimeke = Timeline: Argentina| Julkaisija = BBC News| Viitattu = 23.1.2011| Kieli = {{en}}}}</ref>
[[Tiedosto:Eva Perón.jpg|thumb|left|150px|[[Eva Perón]]
Juan Perón voitti presidentinvaalit sodan jälkeen 1946. Hän lupasi työläisille korkeammat palkat ja sosiaaliturvaa. Perónin politiikassa ensisijalla oli työllisyyden ylläpito ja ammattiyhdistysten laajentaminen. Ensimmäinen viisivuotissuunnitelma vuonna 1947 perustui kansallistetun teollisuuden tuomaan kasvuun. Hänen vaimonsa [[Eva Perón]] sai vastuun suhteista työväkeen. Evita Perónista tuli miltei pyhimys Argentiinassa. Hän perusti useita köyhien avustusohjelmia ja työskenteli ahkerasti myös naisten aseman parantamiseksi. Argentiinan naiset saivat äänioikeuden vuonna 1947. Useat [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|kansallissosialistit]] pakenivat sodan päätyttyä Perónin Argentiinaan. Vuonna 1949 säädettiin uusi perustuslaki, joka vahvisti presidentin valtaa. Perónin tukijoiden hallitsema kongressi sääti lain, joka kielsi presidentin arvostelemisen. Vuonna 1951 Perón valittiin uudelleen presidentiksi suurella äänten enemmistöllä. Hänen vaimonsa kuoli syöpään 1952, ja sen jälkeen Perónin suosio alkoi hiipua.<ref name="BBCTL"/>
Rivi 144:
! colspan="60" | Argentiinan ja sen naapurimaiden hallitusten poliittisen suuntautumisen aikajana
|-
!
|
|
|
|
|
|
|- align="center" bgcolor="#
|0||1||2||3||4||5||6||7||8||9
|0||1||2||3||4||5||6||7||8||9
Rivi 159:
|0||1||2||3||4||5||6||7||8
|- align="center"
|
|
|
| colspan="3" bgcolor="#809070"| <!--55-58 -->
|
| colspan="1" bgcolor="#809070"| <!--62 -->
|
| colspan="7" bgcolor="#809070"| <!--66-73 -->
|
|
| colspan="7" bgcolor="#809070"| <!--76-83-->
|
| colspan="5" bgcolor="#999999"| <!--89-94 -->
| colspan="5" bgcolor="#999999"| <!--94-99 -->
|
| colspan="1" bgcolor="#999999"| <!--02/03-->
| colspan="4" bgcolor="#999999"| <!--03-07 -->
|
|- align="center"
|
| colspan="1" bgcolor="#809070"| <!-- -51 -->
| colspan="1" bgcolor="#809070"| <!--51/52 -->
Rivi 187:
| colspan="3" bgcolor="#999999"| <!--82-85 -->
| colspan="4" bgcolor="#999999"| <!--85-89 -->
|
| colspan="4" bgcolor="#999999"| <!--93-97 -->
| colspan="4" bgcolor="#999999"| <!--97-01 -->
| colspan="1" bgcolor="#999999"| <!--01/02-->
| colspan="1" bgcolor="#999999"| <!--02/03-->
|
|
|
|- align="center"
|
|
|
|
|
|
|
| colspan="21" bgcolor="#809070"| <!--64-85-->
|
|
|
|
|
|
|- align="center"
|
| colspan="4" bgcolor="#999999"| <!--49-54 -->
| colspan="35" bgcolor="#809070"| <!--54-89 -->
Rivi 219:
| colspan="4" bgcolor="#999999"| <!--99-03-->
| colspan="5" bgcolor="#999999"| <!--03-08-->
|
|- align="center"
|
|
|
|
|
| colspan="4" bgcolor="#999999"| <!--59-63-->
| colspan="4" bgcolor="#999999"| <!--63-67-->
|
|
| colspan="12" bgcolor="#809070"| <!--73-85-->
|
| colspan="5" bgcolor="#999999"| <!--90-95-->
|
|
|
|- align="center"
|
| colspan="2" bgcolor="#999999"| <!-- -52 -->
|
| colspan="6" bgcolor="#999999"| <!--58-64 -->
| colspan="6" bgcolor="#999999"| <!--64-70 -->
|
| colspan="17" bgcolor="#809070"| <!--73-90-->
| colspan="4" bgcolor="#999999"| <!--90-94 -->
| colspan="6" bgcolor="#999999"| <!--94-00 -->
|
|
|}
<span style="font-size:1em; color:#E09999;">██</span> keskusta/vasemmisto
Rivi 381:
=== Väestöjakauma ===
[[Tiedosto:Population of Argentina 1869 to 2015.png|thumb|Argentiinan väestönkehitys]]
Merkittävä osa argentiinalaisista (86,4 %) on eurooppalaisten jälkeläisiä. [[Mestitsi|Mestitsejä]] oli 6,4 % ja [[arabit|arabeja]] 3,3 %. Lisäksi alkuperäisväestöä on vain noin 3,4 %.<ref>[http://www.worldstatesmen.org/Argentina.html Worldstatesmen: Argentina]</ref> Argentiinan virallinen kieli on [[espanjan kieli|espanja]]. Muita merkittäviä kieliä ovat [[italian kieli|italia]] (
Suurin osa Argentiinan eurooppalaisperäisen väestön esi-isistä on tullut [[Italia]]sta ja [[Espanja]]sta.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Maailman maat ja kansat : Brasiliasta etelämantereelle| Sivu = 99| Julkaisija = Valitut Palat| Vuosi = 1995| Tunniste = ISBN 951584052X| Viitattu = 23.1.2011}}</ref> Muista maista suuria määriä tuli myös [[Ranska]]sta, [[Saksa]]sta, [[Sveitsi]]stä, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isosta-Britanniasta]] sekä [[Ruotsi]]sta. Arabeja on tullut useista eri maista, mutta etenkin [[Syyria]]sta ja [[Libanon]]ista.
Rivi 388:
=== Koulutus ===
Vuonna 2011 argentiinalaisista 97,9 %
Argentiinassa on neljäkymmentä valtion ylläpitämää yliopistoa, joita käy yhteensä 1,3 miljoonaa perustutkinto-opiskelijaa.<ref>[http://spuweb.siu.edu.ar/studyinargentina/pages/study1301.php National Universities] Ministerio de Educacion</ref> Maan 45 yksityisessä yliopistossa opiskelijoita on 245 000. Osa yksityisistä yliopistoista on uskonnollisten yhteisöjen, lähinnä katolisen kirkon, ylläpitämiä.<ref>[http://spuweb.siu.edu.ar/studyinargentina/pages/study1302.php Private Universities] Ministerio de Educacion</ref>
Rivi 425:
[[Tiedosto:Argentina national football team 2009.jpg|thumb|[[Jalkapallo]] on Argentiinan suosituin urheilulaji.]]
Argentiinan kansallislaji on ''[[Pato (urheilulaji)|pato]]''-niminen pallopeli.<ref name="kansallislaji"/> [[Jalkapallo]] on kuitenkin maan suosituin urheilulaji<nowiki><ref name=”lonelyplanet4344”>Lonely Planet, s. 43-44.</ref></nowiki>; maassa on 3 377 jalkapalloseuraa ja 331 811 rekisteröityä pelaajaa.<ref name="jalkapallotilastot"/> Argentiina on voittanut jalkapallossa kahdesti maailmanmestaruuden ([[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1978|1978]]<ref name="FIFA78"/> ja [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1986|1986]]<ref name="FIFA86"/>) ja olympiakultaa ([[Jalkapallo kesäolympialaisissa 2004|2004]] ja [[Jalkapallo kesäolympialaisissa 2008|2008]]) sekä [[Copa América|Etelä-Amerikan-mestaruuden]] 14 kertaa.<ref name="jalkapallotilastot"/> Maa oli [[FIFA-ranking]]issa tammikuussa 2011 sijalla viisi.<ref name="FIFArank"/> Useat Eurooppaan lähteneet argentiinalaiset ammattilaisjalkapalloilijat pelaavat joko Italian [[Serie A|Serie A:ssa]] (kaudella 2010 yhteensä 39 pelaajaa) tai Espanjan [[Primera División]]issa (kaudella 2010 yhteensä 46 pelaajaa).<ref name="jalkapallo-eu"/><ref name="jalkapallo-eu2"/> Argentiinan tunnetuimpia jalkapalloilijoita ovat [[Alfredo Di Stéfano]], [[Diego Maradona]] ja [[Lionel Messi]].
[[Tiedosto:Fangio.png|thumb|150px|left|Juan Manuel Fangio, F1-
[[Argentiina olympialaisissa|Olympialaisissa]] Argentiina on saavuttanut yhteensä 74 mitalia, jotka kaikki ovat tulleet kesäolympialaisista. Parhaiten maa on pärjännyt [[nyrkkeily olympialaisissa|nyrkkeilyssä]], jossa maa on saavuttanut yhteensä 24 mitalia.<ref name="olympialaiset"/>
|