'''Inarijärvi''', käytetään myös nimiä ''Inari'' ja ''Inarinjärvi'' ({{k-smn|Aanaarjävri}}, {{k-se|Anárjávri}} ja {{k-sms|Aanarjäuˊrr}}), on vajoamajärvi [[Inari]]ssa Taka-Lapissa. Sen pinta-ala on 1 084 neliökilometriä, ja se on [[Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä|Suomen järvistä]] kolmanneksi suurin ja koko [[Lappi|Lapin]] suurin.<ref name=Lapin_ELY >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Inarijarvi%285339%29 | Nimeke = Inarijärvi | Ajankohta = 14.8.2013 | Julkaisija = Lapin ely | Viitattu = 20.1.2013}}</ref> Inarijärvi on Suomen suurin vain yhden kunnan alueella sijaitseva järvi. Järvi laskee [[Paatsjoki|Paatsjokea]] pitkin [[Barentsinmeri|Barentsinmeren]] [[Varanginvuono|Varanginvuonoon]]. Järven pinta on 117–119 metriä merenpinnan yläpuolella, ja sitä säännöstellään Paatsjoessa [[Venäjä]]n puolella sijaitsevalla [[Kaitakosken voimalaitos|Kaitakosken voimalaitoksella]]. Inarijärvi on [[Päijänne|Päijänteen]] jälkeen Suomen järvistä syvin. Syvin kohta {{Luku|92|metriä}}<ref name=Lapin_ELY /> sijaitsee Vasikkaselällä pohjoisessa painaumassa. Suurin osa Inarijärvestä on kuitenkin matalaa. Inarijärvi ympäristöineen on lähialueen Lappia hieman lämpimämpi ja vähäsateisempi. Kasvukauden pituus on Inarin järvialueella n.125 päivää(4 kk), kun läheisillä tunturialueilla se on n. 90 päivää(3 kk).<ref name="Reinikainen_et_al_2000_37">Reinikainen et al. 2000, s 37.</ref>. [[Rantaviivaparadoksi|Rantaviivan pituus]] on noin {{Luku|3277,8|kilometriä}}<ref name="järviwiki" />. Kasvukausi on Inarin järvialueella noin 125 päivää (4 kk), kun läheisillä tunturialueilla se on vain 90 päivää (3 kk).
InarinjärvenInarijärven selkiä ovat [[Ukonselkä]], [[Kasarinselkä]], [[Sammakkoselkä]], [[Vasikkaselkä]] ja [[Satepetäjänselkä]]. Järvessä on {{Luku|3318|saarta}},<ref name=Luontoonfi >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/retkikohteet/reitit/inarijarvim/vaativuus/Sivut/Default.aspx | Viitattu = 20.1.2013 | Nimeke = Luontoon.fi: Inarijärven reittiehdotusten vaativuus}}</ref> joista suurimmat ovat [[Kaamassaari]], [[Mahlatti]], [[Viimassaari]] ja [[Roiro (saari)|Roiro]]. Tunnetuimmat ovat [[Hautuumaasaari]] ja [[Ukonkivi (Inari)|Ukonsaari]], joka on historiallinen [[saamelaiset|saamelaisten]] uhripaikka. [[Korkia Maura]] -saaressa sijaitsee [[Korkia-Mauran jääluola|jääluola]], jossa jää ei yleensä sula kesälläkään. Järvellä on runsas [[autiotupa|autiotupien]] verkosto. Mahlatti on Suomen sisävesien saarista 21. suurin ja Kaamassaari 22. suurin. Mahlatti on koko Suomen sisävesien suurin saari, johon ei ole kulkuyhteyttä mantereelta.<ref>Suomen sisävesien sata suurinta saarta. Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 62.</ref>
== Kalasto ja kalastus ==
Rivi 44:
=== Jatkosota ===
[[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana saksalaisten vastuulle jäi Pohjois-Suomen rintama [[Neuvostoliitto]]a vastaan. Saksalaisilla oli kaksi tavoitetta: turvata sen sotateollisuudelle tärkeätärkeän [[Petsamo]]n nikkelinikkelin saanti sekä katkaista [[Kirovin rata|Muurmannin rata]] ja vallata [[Murmansk]]. Tähän tarkoitukseen [[Luftwaffe (Wehrmacht)|Luftwaffella]] oli Lapissa ja saksalaisten miehittämässä Pohjois-Norjassa toistakymmentä lentokenttää. Inarissa ei kuitenkaan ollut tarkoitukseen sopivaa kenttää. Ensimmäisenä sotatalvena 1941–1942 natsien rakennusjärjestö [[Organisation Todt]] rakennutti sotavankien avulla lentokentän Inarinjärven jäälle. Kiitotie tehtiin Juutuanvuonon suulle, minne myös tehtiin tarvittavat huoltorakennukset. Kiitotien pitäminen puhtaana tuiskuavasta lumesta oli kuitenkin niin haastavaa, että paikallisten asukkaiden muistitiedon mukaan lentokenttää ei tehty enää seuraavana talvena.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pyykkö, Risto | Otsikko = Sukellus lentokentälle | Julkaisu = Aamulehti | Ajankohta = 13.4.2017 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = B 4–5 | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Alma Media Kustannus Oy | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Viitattu = }}</ref>
