Ero sivun ”Etiopia” versioiden välillä

24 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
wf
(wf)
Etiopiaa voidaan pitää ”ihmiskunnan kehtona”, sillä varhaisimmat (n. 200&nbsp;000 vuotta sitten) [[Ihminen|nykyihmisen]] fossiilit ovat löytyneet Etiopiasta, [[Omo|Omojoen]] lähistöltä.<ref name="Oldest">{{Verkkoviite|julkaisu=National Geographic|ajankohta=|Osoite = http://news.nationalgeographic.com/news/2005/02/0216_050216_omo.html |Nimeke=Oldest Human Fossils Identified|Tekijä=Mayell, Hillary|Julkaisija=|Viitattu=10.7.2009|Kieli={{en}} }}</ref> Maasta on löytynyt myös nykyihmisen edeltäjinä pidettyjen ihmisapinalajien fossiileja. Etiopia omaksui toisena maailmassa kristinuskon valtionuskonnoksi, heti [[Armenia]]n jälkeen. Etiopia on afrikkalaisista valtioista poikkeuksellinen, sillä se säilytti itsenäisyytensä koko siirtomaa-ajan, lukuun ottamatta Italian miehitystä vuosina 1936–1941.
 
Valtio sijaitsee [[Iso hautavajoama|Itä-Afrikan hautavajoamassahautavajoama]]ssa ja on Afrikan korkeinta ja vuoristoisinta aluetta. Etiopian syvin alue on [[Danakilin syvänkö]], joka on 125 metriä merenpintaa alempana, ja korkein kohta [[Ras Dejen]]in vuori (4&nbsp;533 m). Kulta, platina ja kupari ovat arvokkaimpia metalleja, joita Etiopiasta on löydetty. Sijaintinsa vuoksi Etiopia on maanjäristys- ja tulivuorenpurkausherkkää aluetta. Risiinin, durran ja kahvin arvellaan kehittyneen Etiopiassa, joista jälkimmäisellä on elintärkeä rooli maan maatalouspainotteisessa kansantaloudessa, joka on kokenut takaiskuja [[Eritrean–Etiopian sota|Eritrean sodan]], kuivuuden ja kahvin halvan hinnan vuoksi. Eläimistön puolesta Etiopia on ollut hyvin runsas, mutta lajirikkaus on huvennut tai kantojen koko on huvennut oleellisesti viime aikoina. Noin viisi prosenttia maan pinta-alasta on kansallispuistoa tai rauhoitettua. [[Simienin kansallispuisto]] kuuluu [[Maailmanperintöluettelo|Unescon maailmanperintökohteiden]] joukkoon. Maailmanperintökohteita Etiopiassa on kahdeksan.<ref>{{Verkkoviite|tekijä=|julkaisu=World Heritage Center|ajankohta=|kieli={{en}}|Osoite = http://whc.unesco.org/pg.cfm?cid=31|Nimeke=World Heritage List|Julkaisija=Unesco|Viitattu=10.7.2009}}</ref>
 
== Historia ==
 
== Maantiede ==
[[Tiedosto:Ethiopia sat.png|thumb|Satelliittikuva Etiopiasta. IsoItä-Afrikan hautavajoama kulkee kuvassa vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan.]]
<!-- {{pääartikkeli|[[Etiopian maantiede]]}} -->
 
=== Pinnanmuodot ===
Etiopia sijaitsee [[Afrikan sarvi|Afrikan sarvessa]], vulkaanisesti aktiivisessa [[IsoItä-Afrikan hautavajoama|Isossa hautavajoamassa]]ssa ja sen ympärillä, luoteis- ja kaakkoispuolella. Maa on pinnanmuodoiltaan hyvin rosoinen. Se on sisämaavaltio eli sillä ei ole pääsyä merelle. Valtion naapurimaita ovat pohjoisessa ja koillisessa [[Eritrea]], idässä [[Djibouti]] ja [[Somalia]], etelässä [[Kenia]] sekä lännessä [[Etelä-Sudan]] ja [[Sudan]].<ref name="state"/> Etiopian pinta-ala on 1,01 miljoonaa neliökilometriä, joka tekee siitä maailman 27. suurimman valtion.<ref name="Factbook" />
 
Etiopian alueella pääosin sijaitseva ja naapurimaihin asti ulottuva ylänköinen alue on nimetty [[Etiopian ylänkö|Etiopian ylängöksi]]. Sen keskikorkeus on 1&nbsp;680 metriä. Korkein huippu [[Ras Dejen]] (4&nbsp;550 m) sijaitsee Etiopian pohjoisosassa [[Simienin vuoristo|Simienin vuoristossa]]. Pinnanmuotojen perusteella Etiopia jaetaan viiteen alueeseen. Alueet ovat Läntinen ylänkö ja Itäinen ylänkö, jotka madaltuvat Läntiseksi alangoksi ja Itäiseksi alangoksi. Ylängöt toisistaan erottaa hautavajoama, jolle tyypillisiä ovat useat järvet. Läntinen ylänkö on kaikkein vuoristoisinta seutua. [[Choken vuoristo|Choken]] ja Simienin vuoristot ovat osa Läntistä ylänköä. Sudanin rajan vastaisella Läntisellä alangolla lämpötila nousee niin korkealle, ettei sinne ole syntynyt tiheää asutusta.<ref name="US40">[http://countrystudies.us/ethiopia/40.htm Topography and Drainage] U.S. Library of Congress. 1991. Viitattu 25.7.2017. {{En}}</ref>
Itäinen ylänkö on Läntiseen ylänköön verrattuna selvästi vaatimattomampi kooltaan, muttei niinkään korkeudeltaan. Sen korkeimmat vuoret ovat [[Tulu Dīmtu]] (4&nbsp;337&nbsp;m) ja [[Mount Batu]] (4&nbsp;305&nbsp;m). Ylänkö muuttuu laajaksi alangoksi Somaliaa ja Ogadenin aluetta päin mentäessä. Alanko on kasvillisuudeltaan aavikkoa, mutta jokien varrella kasvillisuus on runsaampaa.<ref name="US40"/>
 
Ylänköjen väliin jää pinnanmuodoltaan suhteellisen tasainen vajoama, joka on osa Itä-Afrikan Isoa hautavajoamaa. Vajoamassa sijaitsee tulivuoria ja suuria järviä. Etiopiassa on laskettu olevan yhteensä 67 tulivuorta, mikä on enemmän kuin missään muussa Afrikan maassa, mutta useimmat ovat hyvin matalia. Yksi parhaimmin tunnetuista on [[Erta Ale]] (613&nbsp;m), joka on syössyt laavaa ympäristöönsä lähes taukoamatta vuodesta 1967 lähtien. Hautavajoama-alueen pohjoisosassa sijaitsee [[Afarin syvänkö]], jossa on Etiopian syvin kohta (−125&nbsp;m mpy.). Syvängössä on myös [[Danakilin aavikko]], joka on [[afarit|afarien]] ja [[afrikanvilliaasi]]n kotiseutua. Aavikko on tunnettu kuumuudestaan ja suolaisuudestaan, jonka vuoksi alueelle on perustettu suolakaivoksia.<ref name="US40"/><ref name=":0">[http://countrystudies.us/ethiopia/41.htm Climate] U.S. Library of Congress. 1991. Viitattu 25.7.2017. {{En}}</ref>
 
=== Vesistöt ===
82 320

muokkausta