Ero sivun ”Uudenmaan maakunta” versioiden välillä

 

Uudenmaan maa[[pinta-ala]] on {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² (3,0&nbsp;% Suomen maa-alasta). Maakunnan makeavesiala on {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² (1,4&nbsp;% Suomen makeavesialasta) ja merivesiala vastaavasti {{formatnum: {{Suomen maakunta/pinta-ala/meri|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² (12,4&nbsp;% Suomen merivesialasta). Koko pinta-alasta merialueet pois luettuna sisävesien osuus on 5,2&nbsp;% eli noin puolet Suomen keskiarvosta. Uusimaa on ylivoimaisesti Suomen runsasväkisin ja tiheimmin asuttu maakunta: {{Päiväys|{{Suomen maakunta/väkiluku|päiväys}} }} sen väkiluku oli {{formatnum: {{Suomen maakunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} henkeä.<ref name="maakunnanvakilukuviite" /> Noin 30&nbsp;% suomalaisista asuu Uudellamaalla. Maakunnan väestötiheys on kymmenisen kertaa korkeampi kuin Suomen keskiarvo. Uudenmaan väkilukua kasvattaa sekä syntyneiden enemmyys että muuttovoitto Suomesta ja ulkomailta.

 

Kun [[Helsinki]] virallistettiin Suomen [[pääkaupunki|pääkaupungiksi]] vuonna [[1812]], suomen kieli alkoi taas yleistyä Helsingissä ja sen ympäristössä. 1900-luvulla Uusimaa kasvoi selvästi muita maakuntia suuremmaksi. Miljoonan asukkaan raja ylittyi 1970-luvun alussa. Alueelle muutti runsaasti suomenkielistä väestöä, 2000-luvulla ovat myös maahanmuuttajat paisuttaneet väkilukua. Nykyisin suomi on enemmistön äidinkieli suurimmassa osassa maakuntaa, ruotsia puhuu äidinkielenään kahdeksisen prosenttia väestöstä.

*{{Kirjaviite| Tekijä=C. J. Gardberg | Nimike= Kivestä ja puusta – Suomen linnoja, kartanoita ja kirkkoja|Julkaisija= Otava | Vuosi=2002| Tunniste= ISBN 951-1-17423-1}}

*{{Kirjaviite| Tekijä=Saulo Kepsu | Nimike= Uuteen maahan|Julkaisija= Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=2005| Tunniste= ISBN 951-746-723-0}}

*Tilastokeskus

*Väestörekisterikeskus