Wikipedia

Ero sivun ”Oikeuspoliittinen yhdistys Demla” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 230 muokkausta
Ei hetkeen sidottuja ajanmääreitä, lähde?
Rivi 1:
'''Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry''', aiemmin '''Suomen Demokraattiset Lakimiehet''', on vuonna 1954 perustettu puolueisiin sitoutumaton, alun perin [[Kansandemokratia|kansandemokraattiseen]] liikkeeseen ja [[Suomen kommunistinen puolue|kommunistiseen puolueeseen]] liittynyt aatteellinen yhdistys, jonka tavoitteena on Suomen oikeus- ja yhteiskuntapolitiikkaan vaikuttaminen. Järjestön oman kuvauksen mukaan Demlan tarkoituksena on ”edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, toimia oikeusturva-, tasa-arvo- ja ympäristökysymyksiä sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta puolustavien lakimiesten yhdyssiteenä ja pitää yhteyksiä eri kansalaisjärjestöihin”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://demla.fi | Nimeke =Oikeutta sydämellä | Julkaisu =Oikeuspoliittinen Yhdistys – Rättpolitiska föreningen Demla ry | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Järjestön www-etusivu | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.1.2018 | Kieli = }}</ref>
 
Vuoteen 2002 asti yhdistys toimi nimellä '''Suomen Demokraattiset Lakimiehet''', mutta yhteistyön [[Kansainvälinen demokraattisten lakimiesten liitto|Kansainvälisen demokraattisten lakimiesten liiton]] (IADL) kanssa hiivuttua nimi vaihdettiin nykyiseen muotoon. Demla oli alun perin kommunististen lakimiesten yhdistys, mutta 1970-luvulla se laajeni myös sosiaalidemokraattien ja keskustalaisten "yleisedistykselliseksi" järjestöksi.<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 7</ref> Nykyisin eniten jäseniä kokoaa elokuussa pidettävä kesäseminaari.{{Lähde}}
 
==Yhdistyksen perustaminen==
 
Yhdistyksen perustamiseen johtaneet ajatukset syntyivät [[Ihmisoikeuksien säätiö]]n piirissä. Säätiön perusti [[Ihmisoikeuksien liitto]] vuonna 1949 tukemaan "ihmisoikeuksien puolustamista sekä demokraattisen valtiojärjestyksen ja kulttuurin säilyttämistä ja kehittämistä" sekä kunnioittamaan "professori [[Väinö Lassila]] -vainajan edustamia aatteita ja ihmisoikeuksia puolustaessaan henkensä menettäneiden muistoa".<ref> Nikula, Paavo: Suomen Demokraattiset Lakimiehet 25 vuotta, Oikeus 1/1980 s. 24-30.</ref>
 
Rivi 12 ⟶ 11:
 
==1970-luvun aktiivisuus==
 
Demlan toiminta oli melko vaatimatonta vuoteen 1970 asti. Syksyllä 1970 presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] [[Lakimies-lehti|Lakimies-lehdelle]] antaman kriittisen haastattelun jälkeen heräsi ajatus tämän järjestön toiminnan elvyttämisestä siten, että sen ideologista pohjaa merkittävästi lavennettaisiin. Aloitteen teki viiden lakimiehen ryhmä, johon kuuluivat [[Martti J. Mehto]], [[K. J. Lång]], [[Olavi Sulkunen]], [[Jan Törnqvist]] ja [[Mikko Varis]]. Ryhmä laati julkilausumaehdotuksen, johon se pyysi lisää kannattajia.<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 9</ref>
 
Julkilausumassa väitettiinsanottiin, että [[Suomen Lakimiesliitto|Suomen lakimiesliiton]] aatteellinen yksipuolisuus ja sen eriarvoisuutta korostava etujärjestöpolitiikka olivat johtaneet tilanteeseen, jossa erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä edustavat lakimiehet eivät voineet myöntää liitolle oikeutta puhua koko lakimieskunnan puolesta. Yhteiskunnan kehityksen kannalta ei julkilausuman mukaan ole eduksi, jos koko lakimieskunnan nimissä esitetään vain oikeistolaista oikeuspolitiikkaa palvelevia kannanottoja. Lakimiesliitolla ei julkilausuman mukaan ole yksinoikeutta osoittaa tulossa olevan oikeuslaitosuudistuksen periaatteellista suuntaa. Julkilausuman mukaan Suomen Demokraattiset Lakimiehet voisi toimia kansanvaltaisesti ajattelevien lakimiesten yhdyssiteenä. Mutta oli välttämätöntä saada uudistuskeskusteluun mukaan myös yhteiskuntatieteilijöitä ja muita oikeuspolitiikasta kiinnostuneita Yhdistyksen jäsenyys oli avoinna myös näille. {{Lähde}}
 
Julkilausumaan yhtyivät mm.muun muassa seuraavat: [[Aulis Aarnio]], [[Yrjö Ahmavaara]], [[Aarno Aitamurto]], [[Eero Backman]], [[Raimo Blom]], [[Lars D. Eriksson]], [[Antti Eskola]], [[Tarja Halonen]], [[Olavi Heinonen]], Antero Ignatius, Risto Jaakkola, [[Antero Jyränki]], [[Kai Kalima]], [[Heikki Karapuu]], [[Matti Kekkonen]], [[Antti Kivivuori]], [[Osmo Kock]], Ilmo Kolamo, [[Timo Konstari]], Seppo Laakso, [[Mikko Kämäräinen]], [[Matti Louekoski]], Matti Mikkola, [[Jukka Mikkola]], [[Klaus Mäkelä]], [[Ilmari Ojanen]], [[Esko Riepula]], [[Helge Rontu]], [[Allan Rosas]], [[Holger Rotkirch]], Matti Savolainen, [[Kari Sinisalo]], [[Kaarina Suonio]], Jukka Sädevirta, [[Jacob Söderman]], [[Jyrki Tala]], [[Kari S. Tikka]], [[Matti Wuori]] ja Patrick Zilliacus.<ref name="Fredman s6">Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 6</ref>
 
Syksystä 1970 lähtien Demokraattiset Lakimiehet lähti toimimaan kolmikantapohjalla: sen hallitukseen valittiin kolmannes [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraatteja]], kolmannes [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|kansandemokraatteja]] ja kolmannes [[Suomen Keskusta|keskustalaisia]] niin kutsutuksi [[kansanrintama]]ksi.<ref name="Fredman s6"/> Toiminnan keskeisistä henkilöistä [[Helge Rontu]] piti [[Suomen Lakimiesliitto]]a Demlan vastustajana ja katsoi sen olevan sidoksissa "suurpääomaan".<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 9</ref> Demokraattisten lakimiesten puheenjohtajana 1971–1972 toiminut [[K. J. Lång]] oli puheenjohtajuutensa aikaan myös [[Suomen oikeusministeri]].<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 13</ref>
Rivi 24 ⟶ 22:
1980-luvulla Demla osallistui Ydinaseeton Pohjola -kampanjaan ja Eristetään Etelä-Afrikka -toimikuntaan.<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 16</ref> Demlalla oli myös ratkaiseva vaikutus [[naisoikeus|naisoikeuden]] tuomisesta Suomeen jo 80-luvulla.<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 17</ref> 80-luvun lopussa Demla otti asiakseen ulkomaalaisasiat ja teki oikeusasiamiehelle ulkomaalaisten kohtelusta 79-sivuisen kantelun, joka johti uudistuksiin ulkomaalaisten oikeusasemassa.<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 20</ref> Lisäksi yhdistys oli perustamassa pakolaisneuvontapistettä, josta muodostui sittemin [[Pakolaisneuvonta]] ry. 1980-luvun lopussa puoluepoliittisuus hiipui ja yhteistyö IADL:n kanssa loppui 1990.<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 21</ref>
 
Tänä päivänä Demla osallistuu oikeuspoliittiseen keskusteluun järjestämällä keskustelutilaisuuksia oikeuspoliittisista aiheista sekä antamalla lausuntoja lakihankkeista. Demla julkaisee yhdessä Oikeus- ja yhteiskuntatieteellisen yhdistyksen kanssa neljästi vuodessa ilmestyvää [[Oikeus (lehti)|Oikeus]]-lehteä.{{Lähde}}
 
Demla onjärjestää jo pian 40 vuoden ajan järjestänytvuosittain kesäseminaarin, jossa käsitellään ajankohtaisia oikeudellisia aiheita. Viime vuosina teemoinaTeemoina ovat olleet oikeuden tulevaisuus (2018), Suomi - ihmisoikeuksia puolustamassa vai polkemassa (2017), Pakko (2016), Oikeus ja talous (2015), Kansalaisyhteiskunta (2008), Kontrolli (2007), Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys (2006), Oikeuspolitiikka (2005), Kulttuuri (2004), Turvallisuus (2003), Julkisuus (2002), Väkivalta (2001), Lapsi perheessä ja prosessia (2000), Vaihtoehtoiset konfliktinratkaisukeinot (1999), Lainsäädäntövalta (1998), ympäristökysymykset, tuomioistuinlaitoksen tulevaisuus, juristien etiikka ja hyvinvointivaltion kohtalo.<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 29-31</ref>
 
Vuonna 2005 Demla julkisti Oikeusmurharaportin, jossa analysoitiin syitä, jotka olivat johtaneet syyttömien tuomitsemiseen pankkiryöstöstä vuosien vankeusrangaistukseen.<ref>Fredman, Markku 2005: Demlan historiikki, s. 27</ref>
Rivi 77 ⟶ 75:
 
==Lähteet==
*Fredman, Markku: Demlan historiikki. Oikeus-lehti 4/2005. [http://u39928.shellit.info/wp-content/uploads/2016/04/demlan_50v_historia.pdf Tekstin verkkoversio (PDF)].
 
===Viitteet===
{{viitteet|fontti|sarakkeet}}
 
==Aiheesta muualla==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Oikeuspoliittinen_yhdistys_Demla”