Ero sivun ”Ural (joki)” versioiden välillä

'''Ural''' ({{k-ru|Урал|Ural}}, {{k-kk|Жайық|Žaiyk}}), tai myös '''Uraljoki''', on [[Kaspianmeri|Kaspianmereen]] laskeva [[joki]] [[Kazakstan]]issa ja [[Venäjä]]llä. Se on [[Volga]]n kanssa toinen suurista joista, jotka laskevat KaspianmerenKaspianmereen, ja se ononEuroopan kolmanneksi suurin joki [[Eurooppa|Euroopassa]] Volgan ja [[Tonava]]n jälkeen. Ural saa alkunsa eteläisiltä [[Ural (vuoristo)|Uralvuorilta]] ja sen kokonaispituus on 2&nbsp;428 kilometriä ja [[valuma-alue]]en laajuus 231&nbsp;000 [[neliökilometri]]ä. Jokea on perinteisesti pidetty osana maantieteellisen [[Eurooppa|Euroopan]] ja [[Aasia]]n rajaa.<ref name="Ural"/><ref name=be/><ref name=korjakova/><ref name=nasa/>

Uralin lähteet ovat Uralvuorten itärinteillä, missä joen alkulähde sijaitsee Kruglajan vuorella Uraltaun vuoristoharjanteella <ref name=be/>. Sieltä joki seuraa harjannetta kohti etelää 60–80 metriä leveänä vuoristojokena. Ennen [[Magnitogorsk]]ia se virtaa suoalueen läpi jopa viisi kilometriä leveänä. Magnitogorskin jälkeen se jatkaa taas kapeana jokena ja se virtaa syvällä omassa uomassaan saavuttaen Uralvuorten eteläpään. [[Orsk]]issa se kääntyy länteen ja se virtaa ensin 300 kilometriä, jossa se halkaisee Guberlinskin vuoret 45 kilometriä pitkässä kanjonissa. [[Orenburg]]issa jokeen yhtyy sivujoki [[Sakmara]], joka kasvattaa pääuomaa selvästi. Joki kulkee edelleen länteen ja siirtyy Kazakstaniin, jossa se kääntyy [[Uralsk|Oralin]] kohdalla etelään. Täällä alavalla tasankomaalla joki levenee ja alkaa [[Meanderi (geomorfologia)|mutkitella]] aiempaa enemmän. Mutkien suvuillesivuille on jäänyt makkarajärviä ja joelle on kehittynyt lyhyitä rinnakkaisuomia. Lopulta joki saapuu [[Atıraw|Atyraun]] kaupunkiin, josta muutaman kilometriä alavirtaan se purkautuu Kaspianmereen monihaaraisen [[suisto]]n kautta.<ref name=nasa/><ref name=ne/>

Joki jäätyy yläjuoksulla marraskuun alussa ja keski- ja alajuoksulla marraskuun lopussa. Jäät lähtevät alajuoksulla maaliskuun alussa ja muualla huhtikuun alussa. Pääosa joen vedestä saadaan Uralvuoriston lumien sulattua, jolloin joessa on korkeanveden aika. Silloin joessa virtaa 60–70&nbsp;% joen vuotuisesta kokonaisvirtaamasta. Ilmasto on mannermainen ja sadeveden osuus vuotuisesta virtaamasta on siten vähäinen. Alueen sadanta on 530 millimetriä vuodessa. Tulvan aluksi joki pääsee jäistään, jotka lähtevät rytisten samanaikaisesti koko joen pituudelta. Kun tulva hellittää, asettuu vesi hyvin matalalle. Tämä tapahtuu yleensä huhtikuussa, mutta kesällä ja syksyllä vesi nousee taas väliaikaisesti. Loppusyksyllä ja talvella on joessa vain vähän vettä.<ref name=ne/><ref name=ural3/>

EteenkinEtenkin kevättulvat ovat voimakkaat. Silloin joki nousee uomastaan ja tulvii ympäristöönsä. Keskijuoksulla tulvat nostavat vedenpintaa 3–4 metriä ja joen uomajoki leviää yli 10 kilometriä leveäksi uomaksi. Tulva aiheuttaanostaa veden pintaa alajuoksulla 9–10 metrin pinnannousunmetriä ja suostossasuistossa 3 metrin vedenpinnannousunmetriä. SuostossaSuistossa tulva leviää useiden kymmenien kilometrien levyiselle alueelle.<ref name=ne/>

Uralvuoriston itä- ja länsipuolilla onovat ilmasto ja siten myös kasvillisuusvyöhykkeet keskenään hieman erilaiset. Lisäksi etelään päin mentäessä ilmasto muuttuu yhä kuivemmaksi. Uralvuoriston eteläosan eri puolilla on vielä metsäarovyöhyke, joka muuttuu vuoriston eteläosassa aroksi ja ennen Kaspianmerta puoliaavikoksi. Ilmasto on hyvin mannermainen. Eteläosissa sateet riippuvat vuodenajasta ja aluetta vaivaa toisinaan vuosien ajan kestävät kuivuusjakot. Silloin monet alueen järvet kutistuvat suolajärviksi tai kuivuvat kokonaan. Kesällä on valuma-alueen heinäkuun keskilämpötila noin 22&nbsp;°C.<ref name=korjakova/><ref name=ural3/>