Versio 14. toukokuuta 2019 kello 11.39 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 249 muokkausta joku poisti osan noista rinnakkaisnimistä, poistan loputkin siihen asti kunnes niille esitetään suomenkielinen lähde ← Vanhempi muutos		Versio 17. toukokuuta 2019 kello 21.54 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 249 muokkausta muutamasta lähteestä uusiksi Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Erdkruste-i.png\|thumb\|Manterellinen kuori (1) vasemmalla, sitä ohuempi merellinen kuori (4) oikealla. Merellistä kuorta peittävät meret (2). Maankuoren alla on [[Maan vaippa]] (3).]] ~~{{viitteetön}}~~ [[Kuva:Topo.jpg\|thumb\|Maankuoren paksuus kilometreissä eri puolilla maapalloa.]] [[Kuva:Globe4.jpg\|300px\|thumb\|1 Mantereinen kuori 2 [[Keskiselänne\|Valtameren keskiselänne]] 3 [[Laattatektoniikka#lähenevät_laatat\|Subduktiovyöhyke ]] 4 [[Maan vaippa\|Ylempi vaippa]], 5 [[Tulivuori]] 6 [[Maan vaippa\|Alempi vaippa]] 7 [[Pluumi]] 8 [[Maan ydin\|Ulkoinen ydin]] 9 [[Maan ydin\|Sisempi ydin]] 10 [[Konvektio]]solu 11 [[Litosfääri]] 12 [[Astenosfääri]] 13 [[Maan vaippa\|Gutenberg-pinta]] 14 [[Maan vaippa\|Moho-pinta]] ]] '''Maankuori''' on [[Maa]]n ylin, kiinteä kivikerros. '''Maankuori''' on [[Maan vaippa]]a ympäröivä kiinteä kivikerros. Maankuori on jakautunut [[mannerlaatta\|mannerlaattoihin]], jotka koostuvat kuoresta ja vaipan ylimmästä osasta. Mannerlaatat muodostavat [[litosfääri]]n. Maankuori muodostaa Maan kokonaistilavuudesta alle prosentin ja massasta 0,4 prosenttia. Kuori sisältää kohtalaisen kevyitä materiaaleja, kuten [[Pii (alkuaine)\|pii]]stä, [[alumiini]]sta, [[kalsium]]ista, [[Happi\|hapesta]] ja [[Rauta\|raudasta]] muodostuneita yhdisteitä.<ref name=geologia-yvk>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.geologia.fi/index.php/2018/04/23/ydin-vaippa-ja-kuori/ \| Nimeke = Ydin, vaippa ja kuori \| Tekijä = Ari Brozinski \| Ajankohta = \| Julkaisu = Geologia.fi \| Viitattu = 17.5.2019 }}</ref> Maankuorella on taipumus [[isostasia\|isostaattiseen]] tasapainoon, eli jos esimerkiksi jäätikkö painaa maankuorta, jäätikön hävittyä maankuori palautuu takaisin. Tämä aiheuttaa esimerkiksi [[Itämeri\|Itämeren]] altaan keskiosisissa, keskisessä [[Fennoskandia]]ssa [[Pohjanlahti\|Pohjanlahden]] kummankin puolen viimeisen jäätiköitymisen jälkeen alkanutta ja edelleen jatkuvaa [[maankohoaminen\|maankohoamista]]. Isostaattinen tasapaino tarkoittaa myös sitä, että korkeiden vuorten kohdalla mannerlaatta on hyvin paksu, sillä mannerlaatat kelluvat alla olevassa vaipassa kuin jäävuoret vedessä: korkein ulottuu syvimmälle pinnan alle.▼ Maankuori jakautuu manterelliseen kuoreen ja merelliseen kuoreen. Merellinen kuori on paksuudeltaan 6–7 kilometriä, ja se on tiheämpää kuin manterellinen kuori. Merellisen kuoren ylin kerros koostuu merenpohjan [[Sedimentti\|sedimenteistä]]. Keskikerros koostuu [[Basaltti\|basaltista]]. Alin kerros on huonosti tunnettu, mutta sen otaksutaan koostuvan [[gabro]]sta tai sen metamorfista muunnoksista, [[Metabasiitit\|metabasiiteista]].<ref name=kakkuri /> ~~==Mantereinen ja merellinen kuori==~~ ~~;Merellinen kuori~~ Manterellisen kuoren paksuus vaihtelee. Mannerrinteiden kohdalla se on 20 kilometriä paksu, mannerten alavilla seuduilla 25–35 kilometriä, ja nuorten [[poimuvuoristo]]jen kohdalla jopa 70 kilometriä. Se koostuu erilaisista [[Magmakivi\|magmakivilajeista]], [[Metamorfinen kivilaji\|metamorfisista kivilajeista]] ja sedimenteistä. Manterellisen kuoren ylin kerros on täysin jäykkä ja paikoin paksujen sedimenttipatjojen peittämä. Keskikuori on plastinen ja poimuttumiskykyinen. Alakuori koostuu tiheästä aineesta.<ref name=kakkuri>{{Kirjaviite \| Tekijä = Kakkuri, Juhani \| Nimeke = Muuttuva Maa \| Vuosi = 2007 \| Sivu = 36–37 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = WSOY \| Suomentaja = \| Tunniste = ISBN 978-951-0-32275-8 }}</ref> Merellisen kuoren paksuus on 5–10 km. Sen tiheys on 2,8–3,3 g/cm³. Se on raskasta [[basaltti]]kiveä, jossa on suuria pitoisuuksia [[pii (alkuaine)\|piitä]] ja [[magnesium]]ia (Si ja Mg). Basaltti on [[emäksisyys\|emäksistä]], joten sen [[piidioksidi]]pitoisuus on 45–52 %. Maankuori koostuu paristakymmenestä [[Mannerlaatta\|mannerlaatasta]], jotka kelluvat [[Maan vaippa]]a raskaamman kiviaineksen päällä. [[Mannerliikunnot\|Laatat liikkuvat]] alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen [[maanjäristys\|maanjäristyksiä]] ja [[tulivuori]]toimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntyvät toisensa alle.<ref name=geologia-rakenne>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.geologia.fi/index.php/category/perusgeologiaa/maan-toiminta/ \| Nimeke = Maan rakenne \| Tekijä = Mikko Turunen \| Ajankohta = \| Julkaisu = Geologia.fi \| Viitattu = 17.5.2019 }}</ref> Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, kuten [[Islanti\|Islannissa]], jossa kiviainesta työntyy esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on [[radioaktiivisuus\|radioaktiivinen hajoaminen]]. ~~Merellinen kuori on harvoin yli 200 miljoonan vuoden ikäistä.~~ ▲Maankuorella on taipumus [[isostasia\|isostaattiseen]] tasapainoon, eli jos esimerkiksi jäätikkö painaa maankuorta, jäätikön hävittyä maankuori palautuu takaisin. Tämä aiheuttaa esimerkiksi [[Itämeri\|Itämeren]] altaan keskiosisissa, keskisessä [[Fennoskandia]]ssa [[Pohjanlahti\|Pohjanlahden]] kummankin puolen viimeisen jäätiköitymisen jälkeen alkanutta ja edelleen jatkuvaa [[maankohoaminen\|maankohoamista]]. Isostaattinen tasapaino tarkoittaa myös sitä, että korkeiden vuorten kohdalla mannerlaatta on hyvin paksu, sillä mannerlaatat kelluvat alla olevassa vaipassa kuin jäävuoret vedessä: korkein ulottuu syvimmälle pinnan alle. ~~;Mantereinen kuori~~ Mantereisen kuoren paksuus on 20–70 km. Kuori koostuu monista kivilajeista, myös basaltista; [[graniitti]] on yleisin kivilaji. Kevyttä kiveä, jossa on suuria pitoisuuksia piitä ja [[alumiini]]a (Si ja Al). Tiheys on 2,7–2,8 g/cm³. Kuori on paksuinta vuorijonojen kohdalla. ~~Nykyisen mannerkuoren ikä on yleensä 30 miljoonaa – 3,4 miljardia vuotta, joillain alueilla melkein 4 miljardia vuotta.~~ ~~Noin 40 % maankuoresta on mannerkuorta, joka tarkoittaa sitä, että laajat alueet mannerkuorta ovat ns. [[mannerjalusta\|mannerjalustoissa]] meren alla.~~ ==Lähteet== {{viitteet}} [http://www.uwsp.edu/geo/faculty/ritter/geog101/textbook/earth_materials_structure/earth_interior.html#the%20crust] {{en}} Wisconsinin yliopisto, Stevens Point - Maantieteen ja geologian osasto [http://www.amonline.net.au/geoscience/earth/structure.htm#crust] {{en}} Australian Museum Online [[Luokka:Maan rakenne]]

Ero sivun ”Maankuori” versioiden välillä