Ero sivun ”Maa” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Rakenne: selkeämmin geologia.fi:stä |
→Vesivaippa, ilmakehä ja ilmasto: ilmakehästä lisää kirjasta; osiointia |
||
Rivi 88:
Porauksilla on päästy [[kymmenen]] kilometrin syvyyteen maankuoren sisälle, mutta [[Maan vaippa]] kuoren alla on yhä koskematon. Epäsuoraa tietoa Maan sisäosista saadaan tutkimalla [[maanjäristys]]ten ja ydinräjäytysten yhteydessä syntyviä seismisiä aaltoja. Uusimpina keinoina ovat nousseet esiin maan sisällä olevien [[uraani]]n, [[torium]]in ja [[kalium]]-40:n radioaktiivisessa hajoamisessa syntyvien [[neutriino]]jen havaitseminen ja keinotekoisella neutriinosuihkulla luotaaminen.
=== Vesikehä ===
{{Pääartikkeli|[[
Maa on ainoa aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä [[vesi|vettä]]; se peittää noin 71 % koko pallon pinnasta. Tästä onkin syntynyt kutsumanimi "sininen planeetta".
Merissä tapahtuvalla [[termohaliinikierto|termohaliinikierrolla]] ja sen häiriöillä on oma osansa [[jääkausi]]en synnyssä, vaikka niiden pääsyy onkin [[mannerliikunnat]] ja Maan akselikallistuman vaihtelut.▼
=== Ilmakehä ===
▲Maa on ainoa aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä [[vesi|vettä]]; se peittää noin 71 % koko pallon pinnasta. Tästä onkin syntynyt kutsumanimi "sininen planeetta". Maapallon kuivan maan pinta-ala on lähes täsmälleen sama kuin halkaisijaltaan puolet pienemmän [[Mars]]in koko ala.
{{Pääartikkeli|[[Ilmakehä]]}}
[[Kuva:Atmprofile.jpg|thumb|370px|Ilmakehän kerrokset. Jako lämpötilan (keltainen viiva) mukaan.]]
Maata ympäröi [[ilmakehä]], joka koostuu [[ilma]]sta ja jakautuu kerroksiin. Ilman tiheys laskee koko ajan ylemmäs noustessa. Ilmakehä koostuu keskimäärin 78-prosenttisesti typestä ja 21-prosenttisesti hapesta. Viimeinen yksi prosentti koostuu muista kaasuista kuten [[argon]]ista (0,9 %) ja [[hiilidioksidi]]sta (0,036 %).<ref name=kakkuri-ilmakeha>Kakkuri 2007, s. 37–40.</ref>
Ilmakehän alin kerros on [[troposfääri]], joka ulottuu napa-alueilla kymmenen ja päiväntasaajalla 18 kilometrin korkeuteen. Troposfäärissä tapahtuvat [[sää]]ilmiöt, minkä johdosta se on maanpäälliselle elämälle tärkein ilmakehän kerros. Troposfäärin alaosissa lämpötila on keskimäärin +15 celsiusastetta ja troposfäärin yläosissa noin −60 astetta. Troposfäärin yläpuolelta aina 50 kilometrin korkeuteen on [[stratosfääri]]. Sen keskivaiheilla sijaitsee maanpintaa ultraviolettisäteilyltä suojaava [[otsonikerros]]. Stratosfäärin ylärajalla lämpötila on noin −10 astetta. Stratosfäärin yläpuolella [[mesosfääri]]ssä lämpötila laskee aina −90 asteeseen. Mesosfäärin yläpuolella on [[termosfääri]], joka päättyy noin 500 kilometrin korkeudessa [[eksosfääri]]in, joka on jo lähes [[tyhjiö]]. Stratosfäärin ja eksosfäärin välisessä [[ionosfääri]]ssä esiintyy [[Revontulet|revontulia]].<ref name=kakkuri-ilmakeha />
Maan [[ilmakehä]] koostuu pääasiassa [[typpi|typestä]] (78 %) ja [[happi|hapesta]] (21 %). Ihmiselämän kannalta tärkeää on, että [[hiilidioksidi]]a ilmassa on alle yksi prosentti. Planeetan ja ilmakehän paksuuksien suhde on samaa luokkaa kuin [[omena]]n ja sen kuoren. Pinnalta katsottuna ilmakehän näkyvin ominaisuus on sen sinisyys, joka syntyy, kun [[valo]] [[sironta|siroaa]] kaasumolekyyleistä ([[Rayleigh-sironta]]). Valon spektrin sinisen pään aallonpituudet siroavat eniten. Ilman sirontaa taivas näyttäisi mustalta. Saman ilmiön vuoksi Aurinko näyttää keltaiselta tai punaiselta valon ilmakehässä kulkeman matkan pituuden mukaan. Ilmakehä päästää lävitseen vain osan Auringon säteilystä, ja esimerkiksi haitallinen [[ultraviolettisäteily]] kilpistyy suurelta osin monen kymmenen kilometrin korkeudella sijaitsevaan [[otsonikerros|otsonikerrokseen]].▼
▲
Maa on tällä hetkellä ainoa planeetta [[maailmankaikkeus|maailmankaikkeudessa]], jolla varmasti tiedetään olevan [[elämä]]ä. Tämänkaltaisen elämän esiintymisen mahdollistavat mm. nestemäinen vesi ja Auringon jatkuva valoenergiavirta. Ilmakehässä oleva suurehko happimäärä sen sijaan on Maan kasviston aikaansaama ja on eläinten, myös ihmisten, elinehto.▼
== Elämä ==
▲Merissä tapahtuvalla [[termohaliinikierto|termohaliinikierrolla]] ja sen häiriöillä on oma osansa [[jääkausi]]en synnyssä, vaikka niiden pääsyy onkin [[mannerliikunnat]] ja Maan akselikallistuman vaihtelut.
▲Maa on tällä hetkellä ainoa planeetta [[maailmankaikkeus|maailmankaikkeudessa]], jolla varmasti tiedetään olevan [[elämä]]ä. Tämänkaltaisen elämän esiintymisen mahdollistavat mm. nestemäinen vesi ja Auringon jatkuva valoenergiavirta. Ilmakehässä oleva suurehko happimäärä sen sijaan on Maan kasviston aikaansaama ja on eläinten, myös ihmisten, elinehto.
== Ilmasto ==
Maan [[ilmasto]] vaihtelee huomattavasti eri paikoissa, ja niin syntyneet [[ilmastovyöhyke|ilmastovyöhykkeet]] luovat osaltaan erilaisia [[biomi|biomeja]], [[kasvillisuusvyöhyke|kasvillisuusvyöhykkeitä]]. Aurinko ylläpitää [[ilmakehän kiertoliike]]ttä, joka puolestaan pyrkii fysiikan lakien mukaisesti tasoittamaan lämpöeroja [[tropiikki|tropiikin]] ja [[arktinen alue|napa-alueiden]] välillä. Suomen säähän vaikuttavat [[polaaririntama]]n [[sykloni]]t ([[matalapaine]]et) ovat suuren luokan lämpöpumppuja, jotka kuljettavat pohjoiseen lauhaa ilmaa ja vetävät perässään kylmän arktisen ilman etelään.
| |||