Ero sivun ”Magnesium” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jni (keskustelu | muokkaukset) p →Ominaisuudet: lähteiden yhdistely |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 81:
==Magnesium ihmisen ravitsemuksessa==
===Vaikutukset===
Magnesium on ihmisille ja eläimille välttämätön kivennäisaine:
*Hyväksi [[sydän|sydämen]] toiminnalle. Erityisesti diureetteja käyttävien sydänpotilaiden pitäisi syödä mineraaleja, joissa on muun muassa magnesiumia.
Rivi 90 ⟶ 91:
Runsaasti magnesiumia saavilla on todettu vähemmän [[diabetes]]ta, ilmenee 2011 julkistetusta meta-analyysitutkimuksesta. Rytmihäiriöiden ja astmakohtausten on tutkimusten mukaan todettu helpottuvan magnesiumruiskeilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2011/09/magnesiumin_uskotaan_ehkaisevan_diabetesta_2840021.html| Nimeke =Magnesiumin uskotaan ehkäisevän diabetesta| Julkaisija =Yle.fi | Viitattu = 2.9.2011}}</ref>
====Urheilu ja krampit====
Moni käyttää magnesiumia estääkseen [[suonenveto]]ja, mutta tutkimusten mukaan se on hyödytöntä. Tosin urheilijoiden kramppeja on tutkittu vasta hyvin vähän. Kramppaavan lihaksen venyttely ennalta tai krampin aikana on paras apu. Terve ihminen ei lisämagnesiumia tarvitse muutenkaan.<ref name=hs/>
===Saanti===
Terveellä ihmisellä ei lähes koskaan ole magnesiumin puutostilaa, vaan se yleensä vaatii vaikean [[keliakia]]n tai muun suoliston imeytymishäiriön.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00818|nimeke=Magnesium|ajankohta=4.1.2019|julkaisu=Lääkärikirja Duodecim}}</ref> 85-88 % suomalaisista saa magnesiumia suositusten mukaisesti.<ref name=hs>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ruoka/art-2000006104956.html|nimeke=Magnesium ei todennäköisesti auta suonenvetoihin, vaikka niin usein väitetään – Toimi näin, kun kramppi iskee|ajankohta=14.5.2019|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
[[Valtion ravitsemusneuvottelukunta|Valtion ravitsemusneuvottelukunnan]] suositus naisilla on keskimäärin noin 280 mg/vrk, miehillä 350 mg/vrk. Lapsilla tarve on pienempi ja riippuu iästä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Valtion ravitsemusneuvottelukunta| Nimeke = Terveytta ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014| Osoite = http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.2.pdf |Ajankohta = 2014| Julkaisija = Valtion ravitsemusneuvottelukunta| Viitattu = 16.5.2014 }}</ref> Työikäiset suomalaiset saavat magnesiumia keskimäärin noin 340 mg/vrk (naiset) ja 428 mg/vrk (miehet), nuoret enemmän kuin vanhat.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.) | Nimeke = Finravinto 2007 -tutkimus| Osoite = http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b23.pdf| Ajankohta = 2008| Julkaisija = Kansanterveyslaitos| Viitattu = 6.10.2008 }}</ref>. Pähkinöissä ja soijassa on erityisen runsaasti magnesiumia. Magnesiumia on runsaasti myös muissa pavuissa, kaurassa ja muissa kokojyväviljoissa sekä banaanissa.▼
Runsas [[kalkki|kalkin]], [[fosfori]]n, [[sinkki|sinkin]] ja valkuaisaineiden ([[proteiini]]n) ja kasvisten fytaattien, eläinrasvan ja kuitujen saanti vähentää magnesiumin imeytymistä ja hyväksikäyttöä. Kalkkia ja magnesiumia ei suositella siksi otettavaksi yhtä aikaa. Toisaalta runsas ylimääräisen magnesiumin saanti häiritsee muiden hivenaineiden imeytymistä. Siksi [[ravintolisä|ravinnelisien]] runsasta ja pitkäaikaista käyttöä ei suositella.▼
====Puutos====
Magnesiumin puutosta voi ilmetä esimerkiksi suoliston imeytymishäiriöiden, kuten vaikean keliakian, yhteydessä tai niillä diabeetikolla, joiden virtsaneritys on runsasta<ref>6 tapaa, joilla magnesium tukee terveyttä. 13.12.2016. http://www.iltalehti.fi/terveys/201612122200039320_tr.shtml</ref>. Magnesiumin puutetta elimistössä mitataan helpoiten ja yleisimmin verikokeella. On olemassa kuitenkin viitteitä, että verikoe ei aina antaisi luotettavaa kuvaa mahdollisen puutoksen esiintymisestä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://lisaravinnetieto.com/magnesiumin-puute/|nimeke=Magnesiumin Puute On Yleinen Vaiva {{!}} LisäravinneTieto.com|julkaisu=lisaravinnetieto.com|viitattu=2016-06-29}}</ref> Verikokeella diagnosoinnin ongelmana on se, että vain noin 1 % elimistön magnesiumista on verenkierrossa, 60 % ollessa luissa, 20 % lihaksissa ja 19 % muissa pehmytkudoksissa.<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=R Swaminathan|Otsikko=Magnesium Metabolism and its Disorders|Julkaisu=The Clinical Biochemist Reviews|Ajankohta=2003-05-01|Numero=2|Sivut=47–66|Pmid=18568054|Issn=0159-8090|www=http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1855626/}}</ref> Tämän lisäksi keho pystyy siirtämään puutoksen aikana magnesiumia soluista verenkiertoon, joka voi estää puutteen havaitsemisen pelkällä verikokeella<ref name=":0" />.
Rivi 96 ⟶ 109:
Puutosta voidaan etsiä myöskin muilla keinoin, mm. hiuksista ja hampaista, virtsanäytteestä, lihasten solunäytteistä sekä magnesiumin ioneja löytävillä elektrodeilla. Selvää ei kuitenkaan ole, mikä näistä testeistä olisi kaikkein luotettavin, sillä niissä kaikissa on omat sokeat kohtansa, jotka tekevät puutoksen havainnoimisesta varmasti hyvin haastavaa.<ref name=":0" />
▲[[Valtion ravitsemusneuvottelukunta|Valtion ravitsemusneuvottelukunnan]] suositus naisilla on keskimäärin noin 280 mg/vrk, miehillä 350 mg/vrk. Lapsilla tarve on pienempi ja riippuu iästä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Valtion ravitsemusneuvottelukunta| Nimeke = Terveytta ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014| Osoite = http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.2.pdf |Ajankohta = 2014| Julkaisija = Valtion ravitsemusneuvottelukunta| Viitattu = 16.5.2014 }}</ref> Työikäiset suomalaiset saavat magnesiumia keskimäärin noin 340 mg/vrk (naiset) ja 428 mg/vrk (miehet), nuoret enemmän kuin vanhat.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.) | Nimeke = Finravinto 2007 -tutkimus| Osoite = http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b23.pdf| Ajankohta = 2008| Julkaisija = Kansanterveyslaitos| Viitattu = 6.10.2008 }}</ref>. Pähkinöissä ja soijassa on erityisen runsaasti magnesiumia. Magnesiumia on runsaasti myös muissa pavuissa, kaurassa ja muissa kokojyväviljoissa sekä banaanissa.
▲Runsas [[kalkki|kalkin]], [[fosfori]]n, [[sinkki|sinkin]] ja valkuaisaineiden ([[proteiini]]n) ja kasvisten fytaattien, eläinrasvan ja kuitujen saanti vähentää magnesiumin imeytymistä ja hyväksikäyttöä. Kalkkia ja magnesiumia ei suositella siksi otettavaksi yhtä aikaa. Toisaalta runsas ylimääräisen magnesiumin saanti häiritsee muiden hivenaineiden imeytymistä. Siksi ravinnelisien runsasta ja pitkäaikaista käyttöä ei suositella.
== Magnesiumin yhdisteitä ==
| |||