Ero sivun ”Volframi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p f |
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 51:
Ominaisuuksiltaan volframi on kova ja tiheä. Kovuutensa takia sitä käytetään paljon metalliseoksissa. Puhtaana alkuaineena se on sitkeä, mutta alhaisissa lämpötiloissa se on kuitenkin hauras.<ref name=":0" /> Väriltään volframi on hopeanvalkoinen, mutta tummuu ilmassa, koska se muodostaa suojaavan oksidikerroksen. Jauheena se on harmaata. Volframilla on kaikista metalleista korkein sulamispiste ja suurin [[vetolujuus]]. Tämän lisäksi sillä on myös korkea [[Lämmönjohtavuus|lämmönjohtokyky]] ja [[Korroosio|korroosion]] kestokyky.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.chemicool.com/elements/tungsten.html|nimeke=Tungsten|julkaisu=www.chemicool.com|viitattu=2017-06-09|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>
Yhdisteissä se on kaikkein yleisimmin [[Hapetusluku|hapetusluvulla]] VI. Volframi on yksi viidestä tärkeimmästä [[tulenkestävät metallit|tulenkestävästä metallista]] (muut ovat [[niobium]], [[molybdeeni]], [[tantaali]] ja [[renium]]). Näitä metalleja yhdistävät suuri kulumisen ja lämmön kestokyky.<ref name=":0" />
Sen lisäksi, että volframi on haurasta alhaisissa lämpötiloissa, käyttöä rajoittavat uudelleenkiteytymisestä johtuva hauraus ja säteilyn aiheuttamat vauriot. Seostamalla voidaan kuitenkin parantaa volframin ominaisuuksia. Esimerkiksi tantaalia, [[Titaani|titaania]], [[Vanadiini|vanadiumia]] ja molybdeenia käytetään parantamaan volframin mekaanisia ominaisuuksia.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Wen-Li Yan, Hong-Bo Zhou, Shuo Jin, Ying Zhang, Guang-Hong Lu|Otsikko=Dissolution energetics and its strain dependence of transition metal alloying elements in tungsten|Julkaisu=Journal of Nuclear Materials|Ajankohta=2015-01-01|Numero=456|Sivut=260–265|Doi=10.1016/j.jnucmat.2014.09.045|www=http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0022311514006357}}</ref>
| |||