Ero sivun ”NTP” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anr (keskustelu | muokkaukset) Kumottu muokkaus 18151147, jonka teki Tee-kari (keskustelu) – ? Merkkaus: Kumoaminen |
Artikkelin laajennus. Lisätty uusia kappaleita ja taulukko artikkeliin. |
||
Rivi 3:
'''NTP''' ({{k-en|normal temperature and pressure}}) on [[kemia]]ssa ja [[fysiikka|fysiikassa]] käytetty normaalilämpötila ja -paine. Määritelmää käytetään dokumentoitaessa erilaisia fysikaalisia ja kemiallisia prosesseja ja mittauksia.
[[National Institute of Standards and Technology|NIST]] määrittelee NTP-olosuhteet seuraavasti
*''[[paine]]'' on 1 atm = 101 325 [[Pascal (yksikkö)|Pa]],
*''[[lämpötila]]'' on 20 [[Celsiusaste|°C]] = 293,15 [[Kelvin|K]].
Muiden kansainvälisten järjestöjen määritelmät termodynaamisille [[Standarditila|standarditiloille]] ovat erilaisia. Esimerkiksi [[IUPAC]] käyttää STP-standardissaan lämpötilaa 0 °C (273,15K) ja painetta 100 kPa. Lisäksi IUPACin määritelmä on muuttunut aikojen saatossa: ennen vuotta 1982 [[
Teollisuudessa ja kaupankäynnissä NTP-olosuhteet ovat usein välttämättömiä, jotta esim. kaasujen ja nesteiden tilavuudet ja vastaavat ominaisuudet voidaan ilmaista oikein. Kuitenkin monissa teknisissä julkaisuissa mainitaan yksinkertaisesti vain vakio-olosuhteet määrittelemättä niitä, mikä johtaa helposti sekaannuksiin ja virheisiin. Hyvä käytäntö on, että lämpötilan ja paineen vertailuolosuhteet on aina ilmoitettu.
<br />
== Määritelmät ==
=== Aikaisemmat määritelmät ===
Ennen vuotta 1918 monet metristä järjestelmää käyttävät ammattilaiset ja tutkijat määrittelivät lämpötilan ja paineen vertailuolosuhteet kaasun tilavuudelle 15 °C (288,15K) lämpötilassa ja 101,325 kPa (1 ATM) paineessa. Näiden samojen vuosien aikana yleisimmin käytetyt standardiolosuhteet brittiläistä tai yhdysvaltalaista yksikköjärjestelmää käyttäville olivat 60 °F (15,56 °C, 288,17K) lämpötila ja 14,696 psi (1 ATM, 101,325 kPa) paine, koska niitä käytettiin lähes maailmanlaajuisesti öljy- ja kaasuteollisuudessa. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://nvlpubs.nist.gov/nistpubs/jres/112/1/V112.N01.A01.pdf|nimeke=20 °C – A Short History of the Standard Reference Temperature for Industrial Dimensional Measurements.|tekijä=Doiron T.|julkaisu=Journal of Research of the National Institute of Standards and Technology|ajankohta=2007|julkaisija=National Institute of Standards and Technology (NIST)|viitattu=}}</ref>
=== Nykyiset määritelmät ===
Monia erilaisia vakiovertailuolosuhteiden määritelmiä käytetään nykyään joka puolella maailmaa. Alla olevaan taulukkoon on listattu niistä osa.
Maakaasuyhtiöt Euroopassa, Australiassa ja Etelä-Amerikassa ovat omaksuneet 15 °C (59°F) lämpötilan ja 101,325 kPa (1 ATM) paineen käyttöönsä ja pitävät niitä kaasutilavuuden vakiovertailuolosuhteina vakioluokan kuutiometrin määrityksessä. Vakioluokan kuutiometri on kaasun kuutiometrin (m<sup>3</sup>) tilavuus 20 °C asteen lämpötilassa ja 1ATM paineessa. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.gassco.no/sw3138.asp|nimeke=Concepts – Standard cubic meter (Scm).|tekijä=Gassco|julkaisu=|ajankohta=2007|julkaisija=|viitattu=}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.nord-stream.com/uploads/media/Nord_Stream_Route_Status_ENGLISH.pdf|nimeke=PROJECT INFORMATION – Status of the Nord Stream pipeline route in the Baltic Sea.|tekijä=Nord Stream AG|julkaisu=|ajankohta=2007|julkaisija=|viitattu=}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.secinfo.com/dsD7y.1a.7.htm|nimeke=NATURAL GAS PURCHASE AND SALE AGREEMENT.|tekijä=Metrogas Inc|julkaisu=|ajankohta=2004|julkaisija=|viitattu=}}</ref><sup> </sup>Myös ISO, EPA ja NIST antavat useamman kuin yhden määritelmän vakiovertailuolosuhteille niiden omissa standardeissa ja säännöksissä.
<br />
{| class="wikitable"
|'''Lämpötila (°C)'''
|'''Lämpötila (°F)'''
|'''Paine (kPa)'''
|'''Paine (mmHg)'''
|'''Paine (psi)'''
|'''Paine (inHg)'''
|'''Suhteellinen kosteus (%)'''
|'''Julkaisu'''
|-
|0
|32
|100,000
|750,06
|14,5038
|29,530
|
|IUPAC (STP) 1982 lähtien <ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=http://goldbook.iupac.org/html/S/S06036.html|nimeke=STP|tekijä=|julkaisu=Gold Book|ajankohta=1997|julkaisija=IUPAC|viitattu=}}</ref>
|-
|0
|32
|101,325
|760,00
|14,6959
|29,921
|
|NIST<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nist.gov/pml/stopping-power-range-tables-electrons-protons-and-helium-ions|nimeke=NIST Standard Reference Database 124 – Stopping-Power and Range Tables for Electrons, Protons, and Helium Ions.|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2010|julkaisija=National Institute of Standards and Technology (NIST)|viitattu=}}</ref>, ISO 10780<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iso.org/iso/iso_catalogue/catalogue_tc/catalogue_detail.htm?csnumber=18855|nimeke=ISO 10780:1994. Stationary source emissions – Measurement of velocity and volyme flowrate of gas streams in ducts. 3.painos. Sveitsi.|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=1994|julkaisija=Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO|viitattu=}}</ref>, aikaisemmin IUPAC (STP) 1982 saakka <ref name=":2" />
|-
|15
|59
|101,325
|760,00
|14,6959
|29,921
|0<sup>[2][10]</sup>
|ICAO's ISA<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Weast R.|Nimeke=Handbook of Physics and Chemistry|Vuosi=1975|Sivu=|Julkaisija=CRC Press}}</ref>, ISO 13443<ref name=":1" />, EEA, EGIA (SI määritelmä) <ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=http://laws.justice.gc.ca/en/E-4/SOR-86-131/95708.html|nimeke=SOR/86-313. Electricity and Gas Inspection Regulations.|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2004|julkaisija=Department of Justice, Canada|viitattu=}}</ref>
|-
|20
|68
|101,325
|760,00
|14,6959
|29,921
|
|EPA, NIST <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.cstl.nist.gov/div836/836.01/PDFs/2003/j80wri.pdf|nimeke=Design and Uncertainty for a PVTt Gas Flow Standard.|tekijä=Wright, J. Johnson, A. Moldover, M.|julkaisu=Journal of Research of the National Institute of Standards and Technology|ajankohta=2003|julkaisija=National Institute of Standards and Technology (NIST).|viitattu=}}</ref>. Kutsutaan myös NTP:ksi, normaalilämpötila ja -paine.<ref name=":0" />
|-
|22
|72
|101,325
|760,00
|14,6959
|29,921
|20–80
|American Association of Physicists in Medicine<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aapm.org/pubs/reports/RPT_67.pdf|nimeke=AAPM's TG-51 protocol for clinical reference dosimetry of high-energy photon and electron beams.|tekijä=|julkaisu=Medical Physics – lehti 1853 s|ajankohta=1999|julkaisija=American Association of Physicist in Medicine|viitattu=}}</ref>
|-
|25
|77
|100,000
|750,06
|14,5038
|29,530
|
|IUPAC (SATP)
|-
|25
|77
|101,325
|760,00
|14,6959
|29,921
|
|EPA<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www3.epa.gov/ttnamti1/files/ambient/inorganic/mthd-2-4.pdf|nimeke=Compendium Method IO-2.4 - CALCULATIONS FOR STANDARD VOLUME|tekijä=U.S. Environmental Protection Agency (EPA)|julkaisu=|ajankohta=1999|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
|-
|20
|68
|100,000
|750,06
|14,5038
|29,530
|0
|CAGI<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.cagi.org/education/glossary.aspx#!prettyPhoto|nimeke=Glossary|tekijä=Compressed Air & Gas Institute (CAGI)|julkaisu=|ajankohta=N.d|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
|-
|15
|59
|100,000
|750,06
|14,5038
|29,530
|
|SPE
|-
|20
|68
|101,3
|760
|14,69
|29,9
|50
|ISO 5011<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sis.se/api/document/preview/917194/|nimeke=ISO: 5011:2014(E). Inlet air cleaning ewuipment for internal combustion engines and compressors – Performance testing.|tekijä=|julkaisu=2014|ajankohta=|julkaisija=Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO|viitattu=}}</ref>
|-
|20
|68
|101,33
|760,0
|14,696
|29,92
|0
|GOST 2939-63
|-
|16
|60
|101,33
|760,0
|14,696
|29,92
|
|SPE, <sup>U.S.</sup> OSHA<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://ecfr.gpoaccess.gov/cgi/t/text/text-idx?c=ecfr&sid=f169acd0f57a17565c9984fa0f57d285&rgn=div8&view=text&node=29%3A5.1.1.1.8.8.33.10&idno=29|nimeke=Electronic Code of Federal Regulations - Storage and handing of liquefied petroleum gases|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=1993|julkaisija=Occupational Safety and Health Administration|viitattu=}}</ref>, SCAQMD<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.aqmd.gov/docs/default-source/rule-book/reg-i/rule-102-definition-of-terms.pdf|nimeke=Rule 102. Definition of Terms|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2014|julkaisija=South Coast Air Quality Management District (SCAQMD)|viitattu=}}</ref>
|-
|16
|60
|101,6
|762
|14,73
|30,0
|
|EGIA (Imperial System Definition)<ref name=":3" />
|-
|16
|60
|101
|760
|14,7
|30
|
|U.S. DOT (SCF)<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ecfr.gov/cgi-bin/text-idx?SID=4cb9c4fbd569caade0b61e28dec528f2&mc=true&node=se49.2.171_18&rgn=div8|nimeke=§171.8 Definitions and abbreviations|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2019|julkaisija=Electronic Code of Federal Regulations|viitattu=}}</ref>
|-
|15
|59
|99,99
|750,0
|14,503
|29,53
|78
|U.S. Army Standard Metro
|-
|15
|59
|101,33
|760,0
|14,696
|29,92
|60
|ISO 2314<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sis.se/api/document/preview/911867/|nimeke=ISO: 2314. Gas turbines – Acceptance tests|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2009|julkaisija=Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO|viitattu=}}</ref>, ISO 3977-2<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iso.org/iso/en/prods-services/ISOstore/store.html|nimeke=ISO 3977-2:1997.Gas turbines – Procurement|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=1997|julkaisija=Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO|viitattu=}}</ref>
|}
== ISA ==
[[Kansainvälinen standardi-ilmakehä]] (International Standard Atmosphere, ISA) on [[Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö|ICAO]]<nowiki/>n määrittelemä keskimääräisiin maan keskileveysasteiden olosuhteisiin perustuva ilmakehämalli. ISA määrittelee vakiopaineen, -lämpötilan ja -ilmankosteuden seuraavasti:
p = 101,325 kPa
T = 15 ''<sup>o</sup>C (=288,15K)''
''ilmankosteus 0 %''<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.engineeringtoolbox.com/stp-standard-ntp-normal-air-d_772.html|nimeke=STP - Standard Temperature and Pressure & NTP - Normal Temperature and Pressure|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=The Engineering ToolBox|viitattu=}}</ref>
== Vakio laboratorio-olosuhteet ==
Yhdysvalloissa ja muissa maissa, missä käytetään yleisesti STP-tilaa, käytetään myös niin kutsuttua vakio laboratorio-olosuhdetta. Tämän termin käyttö perustuu STP-tilan määrittelemän standardilämpötilan ja -paineen merkittävään poikkeamaan varsinaisesta laboratoriolämpötilasta (esimerkiksi 0 ° C vs. laboratoriossa ~25 ° C). Vakio laboratorio-olosuhde on kuitenkin maantieteellisesti sidonnainen, sillä eri puolilla maailmaa on muun muassa erilaiset ilmastot.[23]
Maissa, joissa käytetään yleisesti NTP-olosuhdetta (T=20 ''<sup>o</sup>C), niin vastaavaa “vakiota” laboratorio-olosuhteille ei ole.''
----
*[[Moolitilavuus]]
==Lähteet==
<references />
==Aiheesta muualla==
Rivi 26 ⟶ 210:
[[Luokka:Termodynamiikka]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
{{DEFAULTSORT:Lämpötilan ja paineen standardiolosuhteet}}
| |||