Ero sivun ”Josef Grönberg” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Laajennettu artikkelia |
Stilisointia; Viitteet-otsikko |
||
Rivi 32:
| kotisivu =
}}
[[Tiedosto:Messukylän kirkko 1900-luvun alussa.jpg|thumb|268px|right|<center>Messukylän kirkko valmistui vajaassa vuodessa. <br>Vihittiin käyttöön vuonna 1879.</center>]]
[[Tiedosto:Messukylän kirkontienoo 1900-luvun alussa.jpg|thumb|268px|right|<center>Messukylän kirkon tienoo 1900-luvun alussa.</center>]]
'''Josef (Jos.) Grönberg''', alk. Mikkola ([[19. helmikuuta]] [[1813]] [[Ylöjärvi]] – [[11. tammikuuta]] [[1903]] [[Messukylä]]) oli suomalainen pappi ja valtiopäivämies, joka toimi Messukylän [[kirkkoherra]]na 42 vuoden ajan.
Rivi 39:
Grönbergin vanhemmat olivat Ylöjärven Mikkolan [[talollinen]], [[kirkonisäntä]] Antti Mikkola (Anders Johansson) ja Brita Kaisa Makkarus (Kaisa Johansdotter).
Grönberg oli eloisa lapsi, mutta heiveröisyytensä ja sairastelunsa vuoksi perheen ainoa aikuisikään elänyt poika suunnattiin opintielle. Talon perijäksi tuli poikaa 16 vuotta vanhempi sisar. Perheen
== Pappina ==
Grönberg oli aluksi kirkkoherran apulaisena ja välivuodensaarnaajana [[Keuruu]]lla 1835–37 sekä [[Eura]]ssa pitäjänapulaisen sijaisena 1837. Hänestä tuli [[Tampere]]en kaupungin vt. saarnaaja 1837–38 virkapaikkanaan Tampereen [[Vanha kirkko (Tampere)|vanha kirkko]] sekä kaupunginsaarnaaja
Vuonna 1841 hän avioitui [[Ruovesi|Ruoveden]] kirkkoherran tyttären Selma Katarina Fransiska Bergrothin kanssa. Heille syntyi 10 lasta, joista viisi varttui aikuisiksi.<ref name=”JN” />
Rivi 57:
Grönberg toimi kirkkoherrana Messukylän seurakunnassa sellaisena aikana, jolloin seurakunnassa alkoi voimakas väestönkasvu Tampereen teollistumisen myötä. Hän osoittautui tehtävissään huomattavan toimeliaaksi mieheksi. Suurta muutosta hänen aikanaan merkitsi vuoden 1865 kunnallisasetus. Perustettiin myös Messukylän ja Teiskon kunnat. Koettiin myös 1860-luvun loppupuolen raskaat katovuodet. Ihmisiä kuoli joukoittain nälkään ja kulkutauteihin. Alkoi myös vanhan sääty-yhteiskunnan voimakas muutosprosessi teollistumisen ja muuttoliikkeen myötä. Vuosisadan vaihteen yhteiskunnallinen ja poliittinen murroskin oli vaikuttamassa.<ref name=”VV”>[http://www.lonnrot.net/kirjat/1981.zip Väinö Voionmaa, Tampereen kaupungin historia III. Projekti Lönnrot.]</ref>
Grönberg oli [[Papisto|pappissäädyn]] edustajana mukana [[Säätyvaltiopäivät|säätyvaltiopäivillä]]
Grönberg teki pappissäädyssä anomuksen Tampereen tehtaissa vallitseviin epäkohtiin viitaten, että kaikki yötyö tehtaissa kiellettäisiin klo 10–04. Hänen perustelunsa olivat siveelliset: "''Yksityisen voitonhimon ei pidä saada hyötyä alaikäisten elämän ja terveyden kustannuksella. Yön lepo on jokaisen ihmisen luovuttamaton oikeus, ja valtion tulee katsoa, ettei tätä oikeutta loukata.''" [[Tampella|Tampereen pellavatehtaan]] johtomies, yliopettaja [[Alfred Kihlman|A. Kihlman]] vastusti voimakkaasti tuota ehdotusta. Teollisuudella oli suuri vaikutus pappissäätyynkin niin, että ehdotusta ei viety eteenpäin.<ref name=”VV” />
Grönbergin esitys Tampereen alkeiskoulun laajentamisesta oli tamperelaisten mielen mukainen. Päästyään [[Yläalkeiskoulu|yläalkeiskoulunsa]] avulla hyvään alkuun rupesivat tamperelaiset jo 1860-luvulla puuhaamaan täydellistä, yliopistoon johtavaa [[Lukio|lukiota]] kaupunkiinsa siten, että yläalkeiskouluun lisättäisiin [[Kymnaasi|kimnaasi]]- eli lukioluokat. Sellaisen anomuksen teki vv:n 1863—64 valtiopäiväin pappissäädyssä kirkkoherra Grönberg. Myöskin Hämeenlinnan koulukokous 1863 puolsi täydellisen [[Oppikoulu|lyseon]] perustamista Tampereelle. Säädyt tätä anomusta eivät hyväksyneet.<ref name=”VV” />
Rivi 85:
* [http://www.tampereenseurakunnat.fi/historia Tampereen seurakunnasta seurakuntayhtymään : Ero Messukylästä]
* [http://www.tampere-seura.fi/melko/Person.html Jari Korkki ja Jari Niemelä : Värikkäitä persoonia Tampereen historiasta]
== Viitteet ==
{{DEFAULTSORT:Grönberg, Josef}}
| |||