Ero sivun ”Reinhold Johan Jägerhorn” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{korjattava/kieli}}
'''Reinhold Johan [[Jägerhorn af Spurila]]''' (s. [[17.5. toukokuuta]] [[1716,]] – k. [[Vuoltee19. marraskuuta]]ssa [[Loimijoki|Loimijoella1790]] 19.11.1790) oli suomalainen upseeri ja poliitikko. Hän oli vanhempansa kapteeni Johan Anders Jägerhornin (vanhempi) ja vapaaherratar Barbro Juliana [[von der PahlenVuoltee]]in vanhin poika. [[Fredrik Anders JägerhornLoimijoki]]) oli Reinholdsuomalainen Johaninupseeri nuorempija velivaltiomies. Hänet on haudattu Loimijoelle.
 
Jägerhorn oli vanhempiensa kapteeni Johan Anders Jägerhornin (vanhempi) ja vapaaherratar Barbro Juliana [[von der Pahlen]]in vanhin poika. [[Fredrik Anders Jägerhorn]] oli Reinhold Johanin nuorempi veli. Hänet on haudattu Loimijoelle.
Jägerhorn oli Ruotsin kuninkaan henkikaartin vapaaehtoinen 1731, Puolan kuningas Stanislauksen henkikaartin kornetti 1733, luutnantti 1734. Turun läänin jalkaväkirykmentin vänrikki 1740, toinen luutnantti 1742, ensimmäinen luutnantti 1746, kapteeni 1749, majuri 1772, everstiluutnantin ero 1784.
 
Jägerhorn oli Ruotsin kuninkaan henkikaartin vapaaehtoinen 1731, Puolan kuningaskuninkaan Stanislauksen henkikaartin kornetti 1733, luutnantti 1734., Turun läänin jalkaväkirykmentin vänrikki 1740, toinen luutnantti 1742, ensimmäinen luutnantti 1746, kapteeni 1749, majuri 1772, everstiluutnantinja eroerosi armeijasta everstiluutnanttina 1784. Jägerhorn osallistui [[hattujen sota]]an 1741–1743.
Kuninkaallisen miekkaritarikunnan risti 1761.
 
Jägerhorn osallistuisai [[hattujenkuninkaallisen sota]]anmiekkaritarikunnan 1741-1743.ristin 1761.
 
Reinhold Johan otti aktiivisesti osaa eduskuntatyöhön 1746-1778. Hän allekirjoitti 23.8.1760 muistion, joka koski Suomen avustamista ja oli talouskomitean (ekonomisk deputation) jäsen jonka tehtävänä oli selvittää suurjaon toteuttamista Uudenmaan ja Hämeen läänissä 1765. Hänet tunnetaan "aitona suomalaisena" eduskunnassa 1765-66 esittämistään mielipiteistään siitä, että emämaa kohteli Suomea holhoavasti ja että Suomen saama tuki oli riittämätöntä.
 
Reinhold Johan Jägerhorn otti aktiivisesti osaa eduskuntatyöhönvaltiopäivätyöhön 1746-17781746–1778. Hän allekirjoitti 23.8.1760 muistion, joka koski Suomen avustamista ja oli talouskomiteanjäsenenä talouskomiteassa (ekonomisk deputation) jäsen, jonka tehtävänä oli selvittää suurjaon toteuttamista Uudenmaan ja Hämeen läänissä 1765. Hänet tunnetaan "aitona suomalaisena" eduskunnassa 1765-66valtiopäivillä esittämistään1765–1766 mielipiteistäänesitettyään siitänäkemyksensä, että emämaa kohteli Suomea holhoavasti ja että Suomen saama tuki oli riittämätöntä.
Hän osallistui [[Pyhän Johanneksen loosi]]n Pyhän Augustinin (vapaamuurariloosi) perustamiseen 1762, jota seuraa myös kutsuttiin ”[[Suomen ilo|Suomen iloksi]]”.
 
Hän osallistui [[Pyhän Johanneksen loosi]]n Pyhän Augustinin (vapaamuurariloosi) perustamiseen 1762, jota seuraa myös kutsuttiin ”[[Suomen ilo|Suomen iloksi]]”.
Peri [[Kopila]]n kartanon [[Somerniemi|Somerniemessä]] ja omisti myös [[Jokioisten kartano]]n Jokioisissa 1752–1773, [[Odensaari|Odensaaren]] [[Masku]]ssa 1754-1756, Storbyn 1765-1769 ja Viksbergin 1764–1773 [[Ruotsinpyhtää]]llä.
 
PeriJägerhorn peri [[Kopila]]n kartanon [[Somerniemi|SomerniemessäSomerniemellä]] ja omisti myös [[Jokioisten kartano]]n Jokioisissa 1752–1773, [[Odensaari|Odensaaren]] [[Masku]]ssa 1754-17561754–1756, Storbyn 1765-17691765–1769 ja Viksbergin 1764–1773 [[Ruotsinpyhtää]]llä.
Jägerhorn meni naimisiin Turussa 5.1.1750 siskonsa langon Hedvig Eleonora [[von Willebrand]]in kanssa. Hedvig Eleonora oli eversti [[Ernst Gustaf von Willebrand]]in ja vapaaherratar Eleonora Maria [[Creutz]]in tytär. Hän syntyi 4.1.1725 ja kuoli Lahden (Lehtis) kartanossa Mietoisissa 20.8.1795. Hänet on haudattu [[Fleming]]ien sukuhautaan [[Askaisten kirkko|Askaisten kirkossa]].
 
Jägerhorn meni naimisiin Turussa 5.1.1750 siskonsasisarensa langon Hedvig Eleonora [[von Willebrand]]in kanssa. Hedvig Eleonora oli eversti [[Ernst Gustaf von Willebrand]]in ja vapaaherratar Eleonora Maria [[Creutz]]in tytär. Hän syntyi 4.1.1725 ja kuoli Lahden (Lehtis)<!--kartanon nimi--> kartanossa Mietoisissa 20.8.1795. Hänet on haudattu [[Fleming]]ien sukuhautaan [[Askaisten kirkko|Askaisten kirkossakirkkoon]].
Reinhold Johan Jägerhornin poika, kapteeni Gustaf Johan Jägerhorn, kirjautti päämiehen ominaisuudessa sukunsa Suomen [[Ritarihuone]]elle numerolla 5. Kaikki elossa olevat Jägerhornit polveutuvat hänestä.
 
Reinhold Johan Jägerhornin poika, kapteeni Gustaf Johan Jägerhorn, kirjautti päämiehen ominaisuudessa sukunsa Suomen [[Ritarihuone]]elle numerolla 5. Kaikki elossa olevat Jägerhornit polveutuvat hänestä.
 
== Lähteet ==
Rivi 25:
* Suomen Ritarihuone, Jägerhorniana
 
[[LUokkaLuokka:Suomen historia]]
[[LUokkaLuokka:suomalaiset sotilaat]]