Ero sivun ”Lars von Hellens” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 24:
Kenraalimajuri von Hellens toimi vuoden 1918 [[Kiova]]ssa saksalaisten miehityshallinnossa, joka käytännössä piti valtaa saksalaisten tukemassa [[Ukrainan valtakunta|Ukrainan valtakunnassa]]. Kun [[keisarillinen Saksa]] antautui [[Ympärysvallat|ympärysvalloille]] marraskuussa 1918, von Hellens palasi Suomeen ja oli Suomen armeijan palveluksessa vuoteen 1929.<ref>Nevalainen 2002, 125</ref> Sen jälkeen hän oli vuodet 1930–1940 [[Helsingin Säästöpankki|Helsingin Säästöpankin]] Hakaniemen konttorin johtaja.<ref name="kbk">[http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=189 Kansallisbiografia] viitattu 6.5.2013 (Kenraalit)</ref>
==Yksityiselämä==
Hänen isänsä oli [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeuden]] presidentti [[Lars Theodor von Hellens]], joka sukunsa päämiehenä ylennettiin 1896 Suomen ritarihuoneeseen vapaaherrallisena sukuna 61.<ref name="kbk"/>
Hänen poikansa majuri [[Max von Hellens]] tuomittiin sotapetoksesta kuolemaan 1942, mutta Yhdysvaltain painostuksen takia tuomiota ei kuitenkaan pantu täytäntöön. Välirauhan jälkeen syyskuussa 1944 Max vapautettiin liittoutuneiden hyväksi toimineena.
==Katso myös==
| |||