Ero sivun ”Karl Harald Felix Furuhjelm” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty Luokka:Nahodka
useampikin tunnettu veli
Rivi 1:
[[File:Karl Harald Felix Furuhjelm.jpg|thumb|Karl Harald Felix Furuhjelm]]
'''Karl Harald Felix Furuhjelm''' ([[13. toukokuuta]] [[1830]] [[Helsinki]] – [[30. huhtikuuta]] [[1871]] [[Nahodka]]) oli suomalainen virkamies ja lahjoittaja. Hän oli Itä-[[Siperia]]n ylihallituksen palveluksessa 1854-1860vuosina 1854–1860 ja vuodesta 1869 keisarin perintömaiden käskynhaltija [[Amurin alue|Amurinmaalla]]. Hän oli mukana järjestelemässä suomalaisten Amurinmaan-retkeä 1868. Hän testamenttasi omaisuutensa korkotuloja valtion käyttöön yleishyödyllisiin tarkoituksen sekä ruotsinkielisen Suomen historian kirjoittamiseen, minkä sai [[M. G. Schybergson]].
<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 1571</ref><ref name=yom>Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Harald Felix Furuhjelm. Verkkojulkaisu 2005 <https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=16719>. Luettu 15.4.2017.</ref>
 
Furuhjelmin vanhemmat olivat [[Valtioneuvos (Venäjä)|valtioneuvos]] [[Otto VilhelmWilhelm Furuhjelm]] (1794–1871) ja Ulrika Johanna Fredrika Fock. Hän kävi [[Helsingin yksityislyseo]]ta ja pääsi ylioppilaaksi 1849. Furuhjelm suoritti [[Helsingin yliopisto]]ssa tuomarintutkinnon ja suuremman kameraalitutkinnon 1853. Hän sai samana vuonna matkastipendin Venäjälle.<ref name=yom/>
 
Furuhjelm oli vuodesta 1854 alkaen [[Kuvernementti|kuvernementinsihteerinä]] Itä-Siperian ylihallituksessa sekä eurooppalaisten kielten kielenkääntäjänä. Hän oli sitten erikoistehtävissä [[Baikal]]in takaisten provinssien hallituksen palveluksessa vuodesta 1857 alkaen. Hänestä tuli [[kollegisihteeri]] 1856 ja [[nimineuvos]] 1858. Furuhjelm palasi Suomeen 1860 ja hänestä tuli [[kollegiasessori]] sekä [[varatuomari]] vuonna 1861. Hän oli tämän jälkeen apulaistoimitussihteerinä [[Suomen valtiosihteerinvirasto]]ssa [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] vuodesta 1862 alkaen ja toimitussihteerinä 1867–1868. Furuhjelmista tuli kollegisihteeri 1868 ja valtioneuvos ja keisarillisten eläkerahojen hallintomies Amurinmaassa Itä-Siperiassa 1869.<ref name=yom/>
 
Furuhjelmin veliveljiä oliolivat kenraaliluutnantti [[Johan Otto Vladimir Furuhjelm]], amiraali [[Hampus Furuhjelm]] ja vuori-intendentti [[Enok Hjalmar Furuhjelm]].
 
==Lähteet==