Ero sivun ”Glossopteris” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Aiheesta muualla: linkin päivitys ja kolme muuta lisää.
Pois lähteetön ja lähteiden vastainen väite puuaineen pehmeydestä. Todennäköisesti käännösvirhe englanninkielisen Wikipediasivun lauseesta "They had a softwood interior that resembles conifers of the family Araucariaceae.", jossa softwood tarkoittaa paljassiemenisille ominaista puurakennetta erotuksena koppisiemenisten puusta (hardwood), eikä sitä että puu olisi kirjaimellisesti erityisen pehmeää.
Rivi 19:
| commonscat = Glossopteris
}}
'''Glossopteris''' oli muinainen [[siemensaniaiset|siemensaniainen]]. Kasvi oli pensasmainen ja puumainen, ja sen uskotaan kasvaneen jopa 30 metriä pitkäksi. Koska kasvista on säilynyt maahan hautautuneissa kivettymissä vain osia, puun ulkonäköä ei tiedetä. Tämän puumaisen kasvin sisus oli pehmyttä, niin kuin joillain nykyisillä [[araukariat|araukarian]] tapaisilla puilla. Kielimäiset lehdet olivat 2-30 cm pitkiä. Näiden kielisaniaisten uskotaan kasvaneen melko märässä ympäristössä nykyisten [[suosypressit|suosypressien]] tapaan.
 
''Glossopteris''-kielisaniaisia kasvoi muinaisen [[Gondwanamaa]]n lauhkealla ja kylmällä vyöhykkeellä varhaisella [[permikausi|permikaudella]], jolloin Maan ilmasto oli monin ajoin normaalia viileämpi. Kielisaniaisia kasvoi noin 30 leveysasteelta etelään ehkä 60 leveysasteelle asti.<ref>Eronen, Jääkausien jäljillä, Kartta sivu 64, luku Gondwanamantereen kielisaniaiset s. 66.</ref><ref>Encyclopedia Britannica, 15. painos, 19. osa, luku Geochronology, kartta s. 818.</ref> Se oli ensimmäinen tunnettu kasvi, joka sieti kylmää. Yli 70 eri ''Glossopteris''-lajia tunnetaan fossiilijäänteistä. Aikaisemmin lajistoa pidettiin yhtenäisenä mantereelta toiselle, nykyään tunnetaan eri Glossopteris-alueita.