Versio 8. toukokuuta 2019 kello 12.00 muokkaa KLS (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 123 794 muokkausta →‎Reaktiot ← Vanhempi muutos		Versio 8. toukokuuta 2019 kello 12.02 muokkaa kumoa KLS (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 123 794 muokkausta →‎Aldehydien hydraatit Uudempi muutos →
Rivi 192: [[Vesi]]kin voi vesiliuoksessa liittyä aldehydin karbonyyliryhmään, mutta tällöin on kyseessä [[tasapainoreaktio]]. Tässä reaktiossa syntyvässä ''aldehydin hydraatissa'' on samaan hiiliatomiin sitoutuneena kaksi [[hydroksyyli]]ryhmää (OH), esimerkiksi asetaldehydin hydraatissa: CH<sub>3</sub> ·CH(OH)<sub>2</sub>. Tällaisesta hydraatista vesi lohkeaa myös esimerkiksi tislattaessa.<ref name="Mälkönen">{{kirjaviite \| Tekijä = Pentti Mälkönen \| Nimeke = Orgaaninen kemia \| Sivu = 105–106 \| Luku = Aldehydien ja ketonien reaktiot \| Julkaisija = Otava \| Vuosi = 1979 \| Tunniste = ISBN 951-1-03578-7}}</ref> Koska vesi irtoaa hydraatista helposti ja liuos sisältää aina myös vapaata aldehydiä, nämä hydraatit reagoivat aldehydien tavoin, minkä vuoksi niitä ei niissä esiintyvistä hydroksyyliryhmistä huolimatta pidetä [[alkoholit\|alkoholeina]].<ref name="Mälkönen " /> Jos kuitenkin aldehydin α-hiileen liittyvät vetyatomit on korvattu jollakin voimakkaasti [[elektroni\|elektroneja]] vetävällä substituutilla, aldehydin hydraatti on kestävä. Sellainen on esimerkiksi [[~~kloraali~~kloraalihydraatti]]~~n hydraatti~~ CCl<sub>3</sub> · CH(OH)<sub>2</sub>. Siitä vesi ei lohkea spontaanisti, mutta se voidaan irrottaa ja aldehydi, [[kloraali]], vapauttaa esimerkiksi väkevän [[rikkihappo\|rikkihapon]] avulla.<ref name="Mälkönen" /> == Aldehydejä ==

Ero sivun ”Aldehydit” versioiden välillä