Ero sivun ”Mikael Agricola” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 18123957, jonka teki 193.106.11.248 (keskustelu) Merkkaus: Kumoaminen |
tein siitä oikein |
||
Rivi 21:
[[Tiedosto:Mikael Agricola luovuttaa Uuden testamentin suomennoksen kuningas Kustaa Vaasalle.jpg|thumb|upright|[[Robert Wilhelm Ekman]]in maalaus vuodelta 1853: Mikael Agricola ojentaa suomentamansa Uuden Testamentin [[Kustaa Vaasa]]lle.]]
'''Mikael Agricola''' (n. [[1510]] [[Pernaja]] – [[9. huhtikuuta]] [[1557]] [[Uusikirkko]]) oli [[Turun piispa]] ja [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistaja]], joka raamatunsuomennoksellaan loi [[suomen kieli|suomen]] [[kirjoitettu kieli|kirjakielen]] pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat. Häntä pidetäänkin siksi suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2009/06/agricolalle_uusi_muistomerkki_talvisodassa_kadonneen_tilalle_830412.html | Nimeke=Agricolalle uusi muistomerkki talvisodassa kadonneen tilalle | Ajankohta=27.6.2009 | Julkaisu=Yle Uutiset | Viitattu=29.3.2010}}</ref> Yhdeksän kirjaa, yhteensä noin 2 400 sivua, vain kymmenessä vuodessa julkaissut Agricola kustansi
Agricola opiskeli 1530-luvulla [[Wittenbergin yliopisto]]ssa reformaatiokauden molempien johtohahmojen [[Philip Melanchthon]]in ja [[Martti Luther]]in oppilaana. Valmistuttuaan hän toimi Suomessa [[Turun katedraalikoulu]]n rehtorina ja Turun piispana. Vaikka Agricola tunnetaan erityisesti suomen kirjakielen isänä, hän loi perustaa myös [[Uskontotiede|uskontotieteelle]] ja [[Folkloristiikka|folkloristiikalle]] runomuotoisella luettelolla [[suomalaisten muinaiset jumalat|vanhoista suomalaisista jumalista]]. Agricolan kuolinpäivänä 9. huhtikuuta vietetään suomen kielen päivää.
Rivi 80:
Opi nyt, vanha ja nuori, / joilla ompi sydän tuore, <br /> Jumalan käskyt ja mielen, / jotta taidat suomen kielen. <br /> Laki se sielun hirmuttaa, / mutta Kristus sen taas lohduttaa. <br /> Lue siis, hyvä lapsi, tästä / alkuoppi ilman estettä. <br /> Niitä muista elämässä aina, / niin Jeesus sinulle armonsa lainaa.}}
Agricola keksi tai lainasi suomen kieleen lukuisia uusia sanoja. Osa Agricolan sanoista jäi päiväperhoiksi: styyri, falskata, insigli, alasastua, edesseisoa ja monet muut sanat eivät juurtuneet suomeen.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Nouse, riennä, Suomen kieli...| Julkaisu = Yliopisto| Vuosi =1992 | Numero =12 | Sivut =6 }}</ref> Noin 60 prosenttia hänen luomastaan sanastosta on kuitenkin yhä käytössä.<ref name="Lipasti/5">Lipasti 2007, s. 5.</ref>
=== Kansanperinteen tallentaja ===
| |||