Ero sivun ”Ähtävä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Ähtävän nimestä: koetettu selventää aika mutkikkaita lauserakenteita |
p →Ähtävän kirkko: korjattu alkukirjain |
||
Rivi 43:
Kirkon sisustus on poikkeuksellisen hieno. Alttari puolipyöreine kaiteineen on säilynyt alkuperäisellä paikallaan etelä- ja itäristin kulmauksessa ja saarnastuoli sitä vastapäätä. Puuleikkauksin koristeltu pyöreäkulmainen alttaripöytä, koristeellinen alttarikaide, korinttilaisin pylväin varustettu alttarilaite sekä saarnastuoli ovat tyyliltään myöhäisbarokin, [[rokokoo]]n ja [[uusklassismi]]n yhdistelmiä ja ne ovat paikallisten puuseppien taidokasta käsityötä 1810-luvulta. Kaksiosainen alttaritaulu, jonka aiheina ovat Ristiinnaulittu ja Pyhä ehtoollinen, on [[Johan Gustaf Hedman]]in maalaama. Lukkarinpenkin rokokootyylinen kullattu numerotaulu on lajissaan on Suomen hienoin. Pohjalaistyyppisen kellotapulin rakennusmestaria ei tiedetä, mutta se oletetaan [[Antti Hakola]]n johdolla rakennetuksi 1779. Hirsinen lainamakasiini on vuodelta 1857.<ref>{{Verkkoviite | nimeke = Kulttuuriympäristö rekisteriportaali | osoite = http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200850 | julkaisija = Museovirasto | ajankohta = 2006| viitattu = 21.7.2013| Kieli = suomi}}</ref>
Paikalliset puusepät ''Berklars-snickarn'' ja ''Jofs-snickarn'' valmistivat alttarin seinäkorokkeen ja saarnastuolin, samoin kaksi metriä korkean numerotaulun. Ehtoollisen asettamista esittävä alttaritaulu on kopio [[Margareta Capsia]]n maalaamasta alttaritaulusta. Lasimaalauksen teki vuonna 1940 [[Lennart Segerstråle]]. Vuonna 1779 valmistuneessa kellotapulissa on kolme kelloa. Seurakunnan vanhin kello on vuodelta 1731. Kellotapulin vieressä on noin vuonna 1860 valmistettu [[vaivaisukko]], joka on puettu vuosien [[Suomen sota|
==Ähtävän kyliä==
| |||