|
[[Kuva:Helsinki 2009 PD 0255.JPG|thumb|300px|Korkeasaaren kallioista rantaa ja näkötorni.]]
{{Eläintarha
'''Korkeasaari''' on kallioinen 22 hehtaarin kokoinen saari [[Kruunuvuorenselkä|Kruunuvuorenselän]] pohjoisosassa. Saarella sijaitsee myös sen mukaan nimetty [[Korkeasaaren eläintarha]].
| virallinen_nimi = Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr
| eläintarhan_logo =
| perustettu = [[1889]]
| sijainti = [[Helsinki]]
| num_lajit = 155 <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.youtube.com/watch?v=QsFM_iGJWY4|Nimeke=Korkeasaari on 1457 eläimen koti|Julkaisija=Korkeasaari|Viitattu=26.3.2019}}</ref>
| num_eläimet = 1457 <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.youtube.com/watch?v=QsFM_iGJWY4|Nimeke=Korkeasaari on 1457 eläimen koti|Julkaisija=Korkeasaari|Viitattu=26.3.2019}}</ref>
| alue = 22 ha
| kävijät = n. 500 000
| jäsenyys = [[EAZA]] <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.eaza.net/members/|Nimeke=EAZA members|=|Viitattu=26.3.2019}}</ref>, [[WAZA]]<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.waza.org/members/find-a-waza-zoo-or-aquarium/|Nimeke=WAZA members|=|Viitattu=26.3.2019}}</ref>, [[IUCN]]<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.iucn.org/about/members/iucn-members/|Nimeke=IUCN members|=|Viitattu=26.3.2019}}</ref>, [[IZEA]] <ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://izea.net/about/institutional-members/|Nimeke=IIZEA members|=|Viitattu=26.3.2019}}</ref>, [[Suomen eläintarhayhdistys]] <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000003944981.html/|Nimeke=Helsingin Sanomat members|=|Viitattu=12.4.2019}}</ref>
| johtaja = [[Sanna Hellström]]
| kotisivu = https://www.korkeasaari.fi
| huomautukset = Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr aloitti toimintansa 1.1.2018. Säätiö on osa Helsingin kaupunkikonsernia.
}}
Yhdessä viereisen [[Mustikkamaa]]n ja muutamien pienempien saarten kanssa Korkeasaari muodostaa [[Mustikkamaa–Korkeasaari]]-nimisen kaupunginosan. Korkeasaaren vieressä sijaitsee [[Hylkysaari]] sekä pieni [[Palosaari (Helsinki)|Palosaari]]. Korkeasaareen johtaa silta viereisestä Mustikkamaan saaresta, jonne on silta [[Kulosaari|Kulosaaresta]], sekä [[Isoisänsilta]] [[Kalasatama|Kalasatamasta]].
'''Korkeasaari''' ({{k-sv|Högholmen}}, [[Englannin kieli|eng]]. ''Korkeasaari Zoo'') on [[Helsinki|Helsingin]] edustalla sijaitseva saari ja samalla myös saarella ylläpidetyn [[eläintarha]]n nimi. Vuonna 1889 perustettu eläintarha on yksi maailman vanhimmista. Se on Helsingin suosituimpia nähtävyyksiä. Eläinmaantieteellistä aluejakoa noudattava jaottelu muodostaa kokonaisuudet Amazonia, Africasia ja Borealia. Eläinlajeja Korkeasaaressa on noin 150 ja kasvilajeja yli tuhat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.korkeasaari.fi/suunnittele-vierailusi/ | Nimeke = Suunnittele vierailusi | Julkaisu = Korkeasaari.fi | Viitattu = 17.4.2014}}</ref>
== Historiaa ==
Korkeasaaren eläintarha sijaitsee kallioisella 22 hehtaarin saarella [[Kruunuvuorenselkä|Kruunuvuorenselän]] pohjoisosassa. Yhdessä viereisen [[Mustikkamaa]]n ja muutamien pienempien saarten kanssa se muodostaa [[Mustikkamaa–Korkeasaari]]-nimisen kaupunginosan. Korkeasaaren vieressä sijaitsee [[Hylkysaari]]. Pieni [[Palosaari (Helsinki)|Palosaari]] kuuluu myös eläintarhan alueeseen. Korkeasaareen johtaa silta viereisestä Mustikkamaan saaresta, jonne on silta [[Kulosaari|Kulosaaresta]], sekä [[Isoisänsilta]] [[Kalasatama|Kalasatamasta]]. Kesällä Korkeasaareen on myös vesiliikenneyhteys [[Kauppatori (Helsinki)|Kauppatorilta]] ja [[Hakaniemi|Hakaniemestä]]. Liikennöinnistä vastaa Suomen Saaristokuljetus Oy. Bussilinja 16 kulkee Rautatientorilta Mustikkamaalle aivan Korkeasaaren sillan viereen.
[[Tiedosto:Restaurant at Helsinki Zoo, Korkeasaari (Högholmen).jpg|thumb|Korkeasaaren ravintola 1900-luvun vaihteessa.]]
Korkeasaaresta on löytynyt [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudun]] ensimmäinen [[kuppikivi]]. Sen löysi vuonna 2013 harrastaja-arkeologi. Arkeologian lehtori [[Antti Lahelma]] arvioi sen juontuvan sijaintinsa ja sijaintikorkeutensa perusteella pronssikauteen, mahdollisesti 3 500 vuoden taakse. Suomessa kuppikivet ovat yleensä [[Rautakausi|rautakaudelta]] ja lähellä viljelysmaita. Kivi on sattumalta paikalla, johon on suunniteltu metsäluonnon teema-aluetta, ja kivelle suunnitellaan siihen kunniapaikkaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/korkeasaaresta_loytyi_periharvinainen_kuppikivi/7652473 | Nimeke =Korkeasaaresta löytyi periharvinainen kuppikivi | Tekijä =Ahti Koskinen | Ajankohta =26.11.2014 | Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 26.11.2014 }}</ref>
Näyttelijä [[Elina Salo]] levytti vuonna 1979 eläintarhasta kertovan lastenlaulun ”[[Lähdetään Korkeasaareen]]”.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=L%E4hdet%E4%E4n+korkeasaareen|Nimeke=Lähdetään korkeasaareen|Julkaisija=Äänitearkisto|Viitattu=1.10.2012}}</ref> Myös [[PMMP]] on levyttänyt "Korkeasaari"-nimisen kappaleen. <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/ylex/uutiset/tarinat_pmmpn_matkalaulun_takana_korkeasaaressa_mukana_jori_sjoroosin_haamu/3-7581097|Nimeke=Tarinat PMMP:n Matkalaulun takana: Korkeasaaressa mukana Jori Sjöroosin haamu|Julkaisija=YleX|Viitattu=19.1.2018}}</ref>
== Historia ==
{{Lähteetön}}
===Ennen eläintarhan perustamista===
[[Tiedosto:KorkeasaariPukkiRestaurant.JPG|thumb|Pukki, Theodor Höijerin suunnittelema ja vuonna 1884 valmistunut ravintolarakennus Korkeasaaressa.]][[Tiedosto:Korkeasaaren logo.svg|thumb|[[Erik Bruun|Erik Bruunin]] suunnittelema Korkeasaaren vanha logo, käytössä 90-luvulta vuoteen 2017 asti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.marmai.fi/uutiset/korkeasaaren-uusi-ilme-korostaa-luonnonsuojelutyota-6689774|nimeke=Korkeasaaren uusi ilme korostaa luonnonsuojelutyötä|julkaisu=Markkinointi & Mainonta|viitattu=2019-04-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>]]
[[Tiedosto:Restaurant at Helsinki Zoo, Korkeasaari (Högholmen).jpg|thumb|Korkeasaaren ravintola 1900-luvun vaihteessa.]]
Korkeasaaresta on löytynyt [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudun]] ensimmäinen [[kuppikivi]]. Sen löysi vuonna 2013 harrastaja-arkeologi. Arkeologian lehtori [[Antti Lahelma]] arvioi sen juontuvan sijaintinsa ja sijaintikorkeutensa perusteella pronssikauteen, mahdollisesti 3 500 vuoden taakse. Suomessa kuppikivet ovat yleensä [[Rautakausi|rautakaudelta]] ja lähellä viljelysmaita. Kivi on sattumalta paikalla, johon on suunniteltu metsäluonnon teema-aluetta, ja kivelle suunnitellaan siihen kunniapaikkaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/korkeasaaresta_loytyi_periharvinainen_kuppikivi/7652473 | Nimeke =Korkeasaaresta löytyi periharvinainen kuppikivi | Tekijä =Ahti Koskinen | Ajankohta =26.11.2014 | Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 26.11.2014 }}</ref>
Korkeasaari oli jo kauan ennen eläintarhan perustamista helsinkiläisten virkistyskäytössä. [[Juhana III|Juhana-herttua]] oli luovuttanut saaren kaupunkilaisten käyttöön erityisoikeuskirjalla 3. elokuuta 1569 useiden muiden saarten joukossa. Helsinkiläiset käyttivät saarta aluksi lähinnä kalastuspaikkana ja laidunmaana. 1800-luvun alussa saari oli kaupungin puutavaran varastopaikka.
Korkeasaari oli jo kauan ennen eläintarhan perustamista helsinkiläisten virkistyskäytössä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/20/haukoista-ja-karhuista-se-lahti-korkeasaaren-125-vuotta | Nimeke =Haukoista ja karhuista se lähti – Korkeasaaren 125 vuotta | Tekijä =Seppo Heikkinen | Ajankohta =20.10.2016 | Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 7.5.2019 }}</ref> [[Juhana III|Juhana-herttua]] oli luovuttanut saaren kaupunkilaisten käyttöön erityisoikeuskirjalla 3. elokuuta 1569 useiden muiden saarten joukossa. Helsinkiläiset käyttivät saarta aluksi lähinnä kalastuspaikkana ja laidunmaana. 1800-luvun alussa saari oli kaupungin puutavaran varastopaikka.
[[Krimin sota|Krimin sodan]] aikana Korkeasaari joutui sotilasviranomaisten valvontaan. Pitkällisen, muun muassa lehdistössä käydyn polemiikin jälkeen saari vapautui sotilaskäytöstä Helsingin kaupungille 1864. Saarelle järjestettiin pian säännöllinen höyrylaivaliikenne, rakennettiin ravintola, tanssilava, keilarata ja keittokatoksia. Saaresta tuli suosittu retkeilykohde.
Kun Korkeasaari vuokrattiin 1. toukokuuta 1883 kymmenen vuoden sopimuksella [[Helsingin Anniskeluyhtiö]]lle, yhtiö aloitti heti saaren kunnostustyöt. Saarelle suunniteltiin tieverkosto ja istutukset kaupunginpuutarhuri L. A. Jernströmin johdolla. Arkkitehti [[Theodor Höijer]]in suunnittelema koristeellinen huvilatyylinen kesäravintola valmistui 1884. Seuraavina vuosina valmistuivat laivamatkustajien odotushuone, paviljonki, pesutupa ja puutarhurin asunto. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1574 | Nimeke =Kansanpuistot Korkeasaari ja Seurasaari| Tekijä = | Ajankohta =22.12.2009 | Julkaisija = Museovirasto| Viitattu = 7.5.2019 }}</ref>
=== Eläintarha= ==
Korkeasaareen perustettiin vuonna 1889 yhä toiminnassa oleva eläintarha. Katso [[Korkeasaaren eläintarha]].
Helsingin Anniskeluyhtiö suunnitteli eläintarhan perustamista useamman vuoden, minä aikana asiamiehet kävivät muun muassa tutustumassa [[Tukholma]]n ja [[Kööpenhamina]]n eläintarhoihin. Ensimmäinen virallinen ehdotus [[Alppila]]sta tarhan sijoituspaikkana hylättiin niukasti kaupunginvaltuuston äänestyksessä 19. marraskuuta 1889. Alkuperäisin suunnitelma eläintarhasta Korkeasaaressa tuli sen sijaan toteutumaan. Helsingin Anniskeluyhtiöllä oli taloudellisia vaikeuksia jo [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana väliaikaisen alkoholin anniskelukiellon takia ja kun [[kieltolaki]] tuli voimaan vuonna 1919, yhtiön talous romahti ja eläintarha siirtyi 1920 Helsingin kaupungin omistukseen<ref name=mal>{{Lehtiviite | Tekijä = Riitta Karhumaa| Otsikko = MALin kesäretki Korkeasaareen| Julkaisu = MAL-lehti| Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = 2/2017| Sivut = 9-11| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemiset| Selite= | Tunniste= | www = https://mal-liitto.fi/fi/system/files/mal-lehti_2_syyskuu_2017_small.pdf#overlay-context=fi/jasenlehti| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 12.10.2017 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>.
== Liikennöinti ==
Korkeasaaren ja [[Mustikkamaa]]n välille rakennettu silta valmistui 1972. Sitä ennen saareen oli vain lautta- ja vesibussiyhteys, ja eläintarha suljettiin yleisöltä talven ajaksi vesiliikenteen loppuessa syys-lokakuun vaihteessa. Eläintarhan henkilökunta alkoi käyttää moottorivenettä ja meren jäädyttyä jäätietä. Useiden vuosikymmenien ajan Korkeasaaren liikennettä hoiti [[Helsingin kaupungin liikennelaitos|Helsingin kaupungin liikennelaitoksen]] moottorilautta ''[[M/S Korkeasaari-Högholmen|Korkeasaari-Högholmen]]''. Aikoinaan se siirtyi joka syksy pariksi viikoksi hoitamaan [[Suomenlinna]]n liikennettä [[Suomenlinnan lautta|Suomenlinnan lautan]] vuosihuollon ajaksi.<ref>Helsingin sanomat 5.10.1971, s. 14.</ref> 1980-luvun lopulle saakka lautta lähti [[Pohjoissatama]]sta [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkadun]] itäpäästä, mutta [[Pohjoisranta|Pohjoisrannan]] uusien liikennejärjestelyjen vuoksi sen lähtöpaikka jouduttiin siirtämään Kauppatorille.
Korkeasaaren ja [[Mustikkamaa]]n välille rakennettu silta valmistui 1972. Sitä ennen saareen oli vain lautta- ja vesibussiyhteys.
Useiden vuosikymmenien ajan Korkeasaaren liikennettä hoiti [[Helsingin kaupungin liikennelaitos|Helsingin kaupungin liikennelaitoksen]] moottorilautta ''[[M/S Korkeasaari-Högholmen|Korkeasaari-Högholmen]]''. Aikoinaan se siirtyi joka syksy pariksi viikoksi hoitamaan [[Suomenlinna]]n liikennettä [[Suomenlinnan lautta|Suomenlinnan lautan]] vuosihuollon ajaksi.<ref>Helsingin sanomat 5.10.1971, s. 14.</ref> 1980-luvun lopulle saakka lautta lähti [[Pohjoissatama]]sta [[Aleksanterinkatu (Helsinki)|Aleksanterinkadun]] itäpäästä, mutta [[Pohjoisranta|Pohjoisrannan]] uusien liikennejärjestelyjen vuoksi sen lähtöpaikka jouduttiin siirtämään Kauppatorille.
Eläintarhan eläinvalikoima on koostunut pääasiassa [[nisäkäs|nisäkäs-]] ja [[lintu]]lajeista, mutta siellä on myös [[matelija|matelijoita]], [[kala|kaloja]] ja [[selkärangattomat|selkärangattomia]]. Kansainvälisesti huomattavimpia tuloksia on saatu [[lumileopardi|lumileopardien]] kasvatuksessa; vuodesta 1976 Korkeasaari on pitänyt näiden kansainvälistä [[kantakirja]]a.
Nykyisin Korkeasaaren lauttoja liikennöi Suomen Saaristokuljetus ja bussiliikennettä [[Helsingin seudun liikenne]].
Merkittävän elämäntyön Korkeasaaren hyväksi ehti tehdä sen pitkäaikainen (1968–1995) [[intendentti]], biologi ja filosofian tohtori [[Ilkka Koivisto]].
Elokuussa 2016 päätettiin toteuttaa [[Kruunusillat]]-hanke, joka toteutuessaan käsittää kymmenen kilometrin mittaisen [[Helsingin raitioliikenne|raitiotieyhteyden]] ja kolme uutta siltaa [[Helsingin keskusta]]n, Korkeasaaren ja [[Yliskylä]]n välille. Yksi kolmesta uudesta sillasta Kruunuvuorensilta tulee Korkeasaaren ja [[Kruunuvuorenranta|Kruunuvuorenrannan]] välille ja siitä tulee valmistuttuaan Suomen pisin silta. Siltojen ja raitiotieyhteyden rakentaminen alkaa vuonna 2018.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/suomen_pisin_silta_rakenteille_2018__helsingin_valtuusto_hyvaksyi_kruunusillat/9135165 | Nimeke = Suomen pisin silta rakenteille 2018 – Helsingin valtuusto hyväksyi Kruunusillat| Tekijä = Kettunen, Katriina| Ajankohta = 31.8.2016| Julkaisu = Yle Uutiset| Viitattu = 31.8.2016 }}</ref>
Eläintarhaa on johtanut syyskuusta 2014 [[Sanna Hellström]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/korkeasaaren_tuore_johtaja_elainten_tarhaelama_pitaa_pystya_perustelemaan/7464964 | Nimeke = Korkeasaaren tuore johtaja: Eläinten tarhaelämä pitää pystyä perustelemaan | Julkaisu = Yle Uutiset | Tekijä = Ahonen, Marika | Ajankohta = 11.9.2014 | Viitattu = 29.4.2015}}</ref> Hänen edeltäjänsä oli vuosina 2010–2014 [[Jukka Salo]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/a1398134023947 | Nimeke = Korkeasaaren johtaja irtisanoutui – lähtee pelastamaan jättiläispandoja | Julkaisu = HS.fi | Tekijä = Salomaa, Marja | Ajankohta = 22.4.2014 | Viitattu = 2.5.2014}}</ref> Salon edeltäjä [[Seppo Turunen]] jäi eläkkeelle vuoden 2009 lopussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/korkeasaaren_johtaja_jatti_tuottoisan_elaintarhan/1355208 | Nimeke = Korkeasaaren johtaja jätti tuottoisan eläintarhan | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 8.1.2010 | Viitattu = 17.4.2014}}</ref>
== Kirjallisuutta ==
===Säätiöksi muuttaminen===
*{{kirjaviite|Tekijä=Ilkka Koivisto, Ulla Rosquist (toim.)|Nimeke=Korkeasaari = Högholmen = Helsinki Zoo: Zoo-opas |Julkaisija=Helsingin kaupunki|Vuosi=1989|Tunniste=ISBN 951-771-885-3}} Sisältää reittikartan ja historiikin 1889–1989.
Korkeasaaren eläintarhan säätiö sr aloitti toimintansa 1.1.2018. Säätiö on osa Helsingin kaupunkikonsernia. Säätiö huolehtii Korkeasaaren alueesta ja siellä olevista kiinteistöistä, sekä kehittää eläintarhan palveluita. Säätiö ylläpitää eläintarhaa ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Säätiönä Korkeasaari voi osallistua nykyistä laajemmin kansainväliseen lajiensuojelutyöhön, kehittää yritysyhteistyötä ja varainhankintaa.
Korkeasaaren säätiö on yleishyödyllinen yhteisö, eikä tavoittele taloudellista voittoa. Helsingin kaupunki tukee edelleen Korkeasaaren toimintaa.
Helsingin kaupunki nimesi säätiölle hallituksen ja toimitusjohtajaksi valittiin eläintarhan johtaja Sanna Hellström.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.korkeasaari.fi/korkeasaaren-elaintarha-ensi-vuoden-alusta-saatio/ | Nimeke = Korkeasaaren eläintarha on ensi vuoden alusta säätiö | Julkaisu = Korkeasaari.fi | Tekijä = | Ajankohta = 27.09.2017 | Viitattu = 25.3.2019}}</ref>
==Johtajat==
* [[Ilkka Koivisto]] 1968–1995.
* [[Seppo Turunen]] 1995–2009
*[[Jukka Salo]] 2010–2014
* [[Sanna Hellström]] 2014–
== Luonnon- ja eläinsuojelu ==
[[Tiedosto:Harmaahylje Korkeasaari.jpg|thumb|350px|[[Halli (eläin)|Halli]] eli harmaahylje (''Halichoerus grypus'') Korkeasaaressa.]]
Korkeasaari pyrkii muiden eläintarhojen kanssa parantamaan eläinten hyvinvointia ja turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Eläintarhat pyrkivät turvaamaan luonnossa esiintyvien uhanalaisten eläinten sijoittamista tarhoihin, jossa ne voidaan saada lisääntymään. Onnistuneella projektilla voidaan myöhemmin päästää luontoon useita lajin edustajia.
Eläintarha voi kartoittaa lajin mahdolliset uhat ja elinympäristön. Keräämällä tietoa voidaan parantaa eläimen hyvinvointia ja selviytymistä luonnossa. Tarhaoloissa voidaan tutkia eläimen käyttäytymistä ja lajin biologiaa. Tarhaoloja kehittämällä voidaan myös parantaa eläimen viihtyvyyttä tarhaolosuhteissa.
Korkeasaaressa on kierteissarvivuohen kantakirja<ref name=mal></ref>.
== Tarha ja eläimet ==
[[Tiedosto:Ruskeakarhu Korkeasaari Arto Alanenpää.JPG|thumb|[[Ruskeakarhu]] (''Ursus arctos'') aamulla ennen heräämistä.]]
[[Tiedosto:Siperiantiikeri Korkeasaari.jpg|thumb|[[Amurintiikeri]] (''Panthera tigris altaica'') Korkeasaaressa.]]
Korkeasaaren suurimpia vetonauloja ovat suuret [[kissaeläimet]] ja [[karhut]]. Näiden lisäksi siellä on myös [[visentti|visenttejä]], [[kamelit|kameleita]], [[Przewalskinhevonen|villihevosia]], [[myskihärkä|myskihärkiä]], [[kenguru]]ita, [[saukko]]ja, [[pöllöt|pöllöjä]], [[haisunäädät|haisunäätiä]], [[partakorppikotka|partakorppikotkia]] ja [[vesikko]]ja.
Korkeasaaressa on useita eri ilmastoille ja ympäristötyypeille omistettuja eläintaloja. Africasia valmistui ja avattiin kesällä [[2002]]. Siellä elää [[raitahiiri]]ä, [[kääpiömangusti|kääpiömangusteja]], matelijoita, sammakoita, hyönteisiä, hämähäkkejä ja lintuja Afrikan aavikoilta ja Aasian sademetsistä. Amazoniassa elää Amazonin sademetsästä kotoisin olevia pikkueläimiä. Siellä on [[liskot|liskoja]], [[käärmeet|käärmeitä]], [[kilpikonnat|kilpikonnia]], [[hämähäkit|hämähäkkejä]], [[hyönteiset|hyönteisiä]], suuria kaloja, [[sammakkoeläimet|sammakoita]], [[Apinat|pikkuapinoita]] sekä [[papukaijat|papukaijoja]] ja muita trooppisia [[linnut|lintuja]].
Pikkuapinat kuuluvat Korkeasaaren suojeluprojektiin ja ne ovat lisääntyneet jonkin verran.{{lähde}} Sään salliessa linnut ja apinat ovat esillä ulkohäkeissä. Borealia-talo valmistui vuonna 1995. Siellä elää Suomen luonnon lintuja ja pikkunisäkkäitä. Siellä elää myös kaikki kolme Suomen luonnossa elävää käärmelajia.
Korkeasaaren vanhin asukas on Coco-niminen laiskiainen, jolla on ikää 44 vuotta.<ref name=mal></ref>
Vuonna 2016 avattiin hämärätalo, jossa asustaa [[aavikkokettu]], [[nelivarvassiili]] sekä jemeninkameleontti. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.korkeasaari.fi/aavikkoketut-vilistavat-uudessa-hamaratalossa/|nimeke=Aavikkoketut vilistävät Korkeasaaren uudessa hämärätalossa|tekijä=Medialle Kuvapankki Tiedotteet, Kuvapankki, Tiedotteet|julkaisu=Korkeasaari|ajankohta=2016-07-12|viitattu=2019-03-26|ietf-kielikoodi=}}</ref>
Tarhassa on kaksi ravintolaa, kahviloita, matkamuistomyymälöitä ja useita kioskeja.
== Tapahtumat ==
Korkeasaaressa järjestetään vuosittain kaikenlaisia tapahtumia. Tällaisia ovat esimerkiksi Kissojen yö -tapahtumat, jolloin tarha on auki keskiyöhön asti ja paikalla järjestetään kissoihin liittyviä tapahtumia. Muita tapahtumia ovat myös esimerkiksi Talvisafari koulujen hiihtolomien aikaan, Pääsiäissaari pääsiäisen kynnyksellä ja Tallitontun reitti itsenäisyyspäivästä loppiaiseen. Korkeasaaressa järjestetään myös Art meets Sand -hiekkaveistoskilpailu kerran kesässä ja vastaavasti talvella Art meets Ice -jääveistoskilpailu.
== Kohua nostattaneet tapahtumat ==
[[Tiedosto:Korkeasaaren paviaanit.jpg|thumb|200px|Korkeasaaren [[Vaippapaviaani|vaippapaviaaneja]].]]
Lokakuussa 2004 Korkeasaari suunnitteli luopuvansa [[Vaippapaviaani|paviaaneista]] niiden asuttaman rakennuksen huonon kunnon takia. Rakennus olisi kunnostettu ja sinne olisi otettu toisenlaisia apinoita, esimerkiksi [[Japaninmakaki|japaninmakakeja]], jotka olisivat sopineet paremmin Suomen oloihin. Paviaaneja tarjottiin myös muihin eläintarhoihin, mutta missään ei ollut niille tilaa. Julkisuudessa asia oli paljon esillä, ja paviaanien lopettamista vastustettiin. Asian symboliksi nousi erityisesti lauman johtaja [[Repe (paviaani)|Repe]]. Loppujen lopuksi paviaanit jätettiin eloon, ja niiden tarhan kunnostukseen saatiin varoja yksityishenkilön eläintarhalle testamenttaamista varoista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/korkeasaaren-paviaanit-kesaksi-kotiin/1975946 | Nimeke = Korkeasaaren paviaanit kesäksi kotiin | Julkaisu = MTV Uutiset | Ajankohta = 12.2.2005 | Viitattu = 10.4.2014}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/kotimaa/60825.html | Nimeke = Paviaanien kohtalo kiihdyttää | Julkaisu = Verkkouutiset.fi | Ajankohta = 10.10.2004 | Viitattu = 10.4.2014}}</ref><ref>{{ Verkkoviite | Osoite = http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/kotimaa/61025.html | Nimeke = Paviaanit jäävät sittenkin Korkeasaareen | Julkaisu = Verkkouutiset.fi | Ajankohta = 14.10.2004 | Viitattu = 10.4.2014}}</ref>
Uutisiin pääsi myös 11. marraskuuta 2006 lopetetun 13-vuotiaan [[Siperiantiikeri|amurintiikeri]] [[Manninen (tiikeri)|Mannisen]] kohtalo. Eläintarhan mukaan lopetuksen syynä oli se, että samaa sukulinjaa olevia eläimiä oli jo varsin paljon ja lajin monimuotoisuus haluttiin säilyttää. Manninen oli tullut Korkeasaareen parivuotiaana [[Leipzig]]istä. Eläintarhoissa tiikerit voivat elää jopa 20-vuotiaaksi, mutta luonnossa eivät yleensä näinkään vanhaksi kuin Manninen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/artikkeli/Mannisen+p%C3%A4iv%C3%A4t+p%C3%A4%C3%A4ttyiv%C3%A4t+Korkeasaaressa/1135222925197 | Nimeke = Mannisen päivät päättyivät Korkeasaaressa | Julkaisu = HS.fi | Tekijä = Karumo, Markku | Ajankohta = 12.11.2006 | Viitatu = 10.4.2014}}</ref> Asia hoidettiin varsin huomaamattomasti eikä Mannisen puolesta ehtinyt tulla samanlaista kansanliikettä kuin paviaanien puolesta.
1. elokuuta 2007 sattui tapaus, jossa [[Kaksikyttyräinen kameli|kameli]] puri [[aasianvilliaasi]]n hengiltä. Aitauksessa eli kaksi kamelia, joista toinen uros ja toinen naaras. Kolmesta aasista kaksi oli naaraita ja yksi nuori uros. Korkeasaaren eläintarhan silloinen johtaja Seppo Turunen kertoi, että nuorempi aasiuros oli jo pidemmän aikaa häirinnyt vanhempaa kameliurosta. Aasin purtua kamelia syntyi tappelu. Kameli puri aasia takaisin, minkä seurauksena aasi kuoli. Aitauksen eläimet olivat eläneet yhdessä jo useamman vuoden aasiurosta lukuun ottamatta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/kameli-puri-aasin-hengilta-korkeasaaressa/art-1288337512245.html| Nimeke= Kameli puri aasin hengiltä Korkeasaaressa| Tekijä= | Selite= | Julkaisu= Iltasanomat.fi |Ajankohta= 1.8.2007| Julkaisija= Ilta-Sanomat| Viitattu= 10.5.2012}}</ref>
13-vuotias [[ahma|urosahma]] karkasi 8. maaliskuuta 2010 tarhastaan ilmeisesti poikkeuksellisen paksun lumikerroksen takia. Se saatiin kiinni samana päivänä kuuden kilometrin päästä, [[Laajasalo]]n [[Santahamina]]sta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/artikkeli/Korkeasaaren+karkuriahma+saatiin+kiinni+Santahaminasta/1135253518727| Nimeke = Korkeasaaren karkuriahma saatiin kiinni Santahaminasta | Tekijä = Pallari, Leena | Julkaisu = Hs.fi | Ajankohta = 8.3.2010 | | Viitattu = 10.4.2014}}</ref>
Korkeasaaren kaikki 16 [[chilenflamingo]]a löydettiin 9. huhtikuuta 2010 kuolleina ulkoaitauksestaan. Linnut oli unohdettu yön ajaksi ulos ja saareen päässyt [[kettu]] raateli niistä ainakin kaksi muiden kuollessa [[šokki]]in.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/korkeasaaren-flamingot-kuolivatkin-sokkiin-kettu-raateli-vain-kaksi/ | Nimeke = Korkeasaaren flamingot kuolivatkin sokkiin – kettu raateli vain kaksi | Julkaisu = Suomen Kuvalehti | Tekijä = Anttila, Pekka | Ajankohta = 21.4.2010 | Viitattu = 10.4.2014}}</ref>
== Kulkuyhteydet ==
Elokuussa 2016 päätettiin toteuttaa [[Kruunusillat]]-hanke, joka toteutuessaan käsittää kymmenen kilometrin mittaisen [[Helsingin raitioliikenne|raitiotieyhteyden]] ja kolme uutta siltaa [[Helsingin keskusta]]n, Korkeasaaren ja [[Yliskylä]]n välille. Yksi kolmesta uudesta sillasta Kruunuvuorensilta tulee Korkeasaaren ja [[Kruunuvuorenranta|Kruunuvuorenrannan]] välille ja siitä tulee valmistuttuaan Suomen pisin silta. Siltojen ja raitiotieyhteyden rakentaminen alkaa vuonna 2018.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/suomen_pisin_silta_rakenteille_2018__helsingin_valtuusto_hyvaksyi_kruunusillat/9135165 | Nimeke = Suomen pisin silta rakenteille 2018 – Helsingin valtuusto hyväksyi Kruunusillat| Tekijä = Kettunen, Katriina| Ajankohta = 31.8.2016| Julkaisu = Yle Uutiset| Viitattu = 31.8.2016 }}</ref>Korkeasaareen pääsee myös bussilla numero 16 ja lautalla.
== Katso myös ==
* [[Eläintarha (Helsinki)|Eläintarha]] (helsinkiläinen puisto jossa ei koskaan ollut eläintarhaa).
== Lähteet ==
{{Viitteet|Sarakkeet}}
== Kirjallisuutta ==
*{{kirjaviite|Tekijä=Ilkka Koivisto, Ulla Rosquist (toim.)|Nimeke=Korkeasaari = Högholmen = Helsinki Zoo: Zoo-opas |Julkaisija=Helsingin kaupunki|Vuosi=1989|Tunniste=ISBN 951-771-885-3}} Sisältää reittikartan ja historiikin 1889–1989.
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi}}
* [http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/20/haukoista-ja-karhuista-se-lahti-korkeasaaren-125-vuotta Ylen juttu Korkeasaaren 125-vuotisesta historiasta (45 min)].
* [http://www.korkeasaari.fi Korkeasaaren eläintarhan kotisivu].
* [http://www.korkeasaari.org/ Korkeasaaren ystävät ry].
* [http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Menn%C3%A4%C3%A4n%20Korkeasaareen Ylen Elävä arkisto: Mennään Korkeasaareen].
{{coord|60|10|29|N|024|59|01|E|type:landmark_region:FI-18|display=title}}
[[Luokka:Korkeasaari|*]]
[[Luokka:SeulonnanHelsingin keskeiset artikkelitsaaret]]
[[Luokka:EläintarhatMustikkamaa–Korkeasaari]]
[[Luokka:Suomen eläintarhat]]
[[Luokka:Helsingin nähtävyydet]]
| 