Ero sivun ”Kempele” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
julkaisija oikein
Rivi 54:
Kempeleen ja Oulunsalon yhdistämishankkeet tulivat uudestaan esille [[1800-luku|1800-luvulla]], jolloin yhdistämistä suunniteltiin kolme kertaa. Kuitenkin aina joko kempeleläiset tai oulunsalolaiset vastustivat hanketta. Vuonna [[1899]] Kempele määrättiin itsenäiseksi seurakunnaksi, mutta ero Limingasta toteutui vasta [[1918]]. Tiilien valmistuksella on Kempeleessä vanhat perinteet, jotka ulottuvat aina [[1600-luku|1600-luvulle]] saakka. Oulun kaupungin nopea teollistuminen 1800-luvun jälkipuoliskolla johti voimakkaaseen rakennustoimintaan. Tällöin ryhdyttiin polttamaan tiiliä kaupungin tarpeisiin ympäröivällä maaseudulla. Teolliseksi tiilien tuotanto muuttui Kempeleessä [[1898]], kun [[Kempeleen tiilitehdas]] perustettiin. Tehtaan toiminta keskittyi kesäkausiin. Keskimäärin tehdas työllisti 20 henkeä, mutta parhaimpina aikoina saattoi tiilien valmistuksessa työskennellä 60 henkeä. Tiilitehdas lopetti tuotantonsa vuonna [[1952]].<ref name="Finlandia8" />
 
[[1930-luku|1930-luvulla]] ehdotettiin jälleen kahden pienen seurakunnan, Kempeleen ja Oulunsalon yhdistämistä, mutta kempeleläiset vastustivat ja asia raukesi. Kun [[Oulujoen kunta]] lakkautettiin vuoden [[1965]] alussa, siitä liitettiin Kempeleeseen noin 6&nbsp;km²:n alue ja sen mukana 64 henkeä. Kempeleeseen kuuluneet [[Tupos|Tupoksen]], [[Järvenpää (Liminka)|Järvenpään]] ja [[Selkämaa]]n alueet liitettiin Valtioneuvoston päätöksellä Liminkaan vuonna 1970.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hiltunen, Mauno| Nimeke = Kempeleen historia| Suomentaja = | Vuosi = 1982| Luku = | Sivu = 34| Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Oulu| Julkaisija = OyKempeleen Kirjateollisuuskunta ja seurakunta| Tunniste = |Isbn = 951-99398-1-4| Viitattu = 20.8.2012 }}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hiltunen, Mauno| Nimeke = Kempeleen historia| Suomentaja = | Vuosi = 1982| Luku = | Sivu = 294| Sivut = | Selite = Liite 1 (karttakuva)| Julkaisupaikka = Oulu| Julkaisija = Kempeleen kunta ja seurakunta| Tunniste = |Isbn = 951-99398-1-4| Viitattu = 20.8.2012 }}</ref> Samana vuonna Oulun [[lääninhallitus]] ehdotti Kempeleen ja Oulunsalon kuntien yhdistämistä uudeksi Kempeleen maalaiskunta -nimiseksi kunnaksi, kuitenkin molempien kuntien valtuustot vastustivat ehdotusta.<ref name="Uudistus">{{Kirjaviite | Tekijä = Hiltunen, Mauno| Nimeke = Kempeleen historia| Suomentaja = | Vuosi = 1982| Luku = | Sivu = 35| Sivut = | Selite = Kysymys kuntauudistuksesta| Julkaisupaikka = Oulu| Julkaisija = Kempeleen kunta ja seurakunta| Tunniste = |Isbn = 951-99398-1-4| Viitattu = 10.4.2013 }}</ref> Kunnanvaltuustot kuitenkin suhtautuivat myönteisesti ottamalla [[Hailuoto|Hailuodon]] kunnan mukaan yhteistoiminta-alueen muodostamiseen.<ref name="Uudistus"/>
 
Kempeleen väestö kasvoi [[1900-luku|1900-luvun]] alusta [[1960-luku|1960-luvulle]] 1&nbsp;230:stä 2&nbsp;700:aan. Sen jälkeen väestönkehitys kääntyi voimakkaaseen kasvuun, joka alkoi taittua vasta [[1980-luku|1980-luvun]] alussa. Vuonna [[1985]] asukkaita oli 8&nbsp;604. Väkiluvun kasvu on johtunut Oulun läheisyydestä, sillä sinne on matkaa keskustaajamasta noin 10 kilometriä. Kempeleen teollisuus oli pitkälle 1900-lukua vähäistä. Kempeleen tiilitehtaan toiminnan loppumisen jälkeen 1952 ei kunnassa juuri ollut teollisia työpaikkoja, ellei mukaan lasketa vähäistä pienteollisuutta. Uutta teollisuutta syntyi vasta 1960-luvulla. Kunnan huomattavin teollisuusyritys oli toimintansa vuonna [[1969]] aloittanut Oy Nokia Ab Pohjolan Kaapeli, joka toimii nykyään [[PKC Group]] nimellä. Muita huomattavia yrityksiä olivat 1973 aloittanut Kumi-Helenius Oy Kumitehdas, joka oli toinen kempeleläinen teollisuuslaitos, Lauri Kuokkanen Oy, Ouman Oy, Oulun puukaluste Oy, Kempeleen Elektrometalli, Temelex Oy sairaalakalustetehdas, [[Polar Electro|Polar Electro Ky]], Rakennuslaite Ky ja OU-SE Oy.<ref name="Finlandia8" />
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kempele