Ero sivun ”Kempele” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
julkaisija oikein |
||
Rivi 54:
Kempeleen ja Oulunsalon yhdistämishankkeet tulivat uudestaan esille [[1800-luku|1800-luvulla]], jolloin yhdistämistä suunniteltiin kolme kertaa. Kuitenkin aina joko kempeleläiset tai oulunsalolaiset vastustivat hanketta. Vuonna [[1899]] Kempele määrättiin itsenäiseksi seurakunnaksi, mutta ero Limingasta toteutui vasta [[1918]]. Tiilien valmistuksella on Kempeleessä vanhat perinteet, jotka ulottuvat aina [[1600-luku|1600-luvulle]] saakka. Oulun kaupungin nopea teollistuminen 1800-luvun jälkipuoliskolla johti voimakkaaseen rakennustoimintaan. Tällöin ryhdyttiin polttamaan tiiliä kaupungin tarpeisiin ympäröivällä maaseudulla. Teolliseksi tiilien tuotanto muuttui Kempeleessä [[1898]], kun [[Kempeleen tiilitehdas]] perustettiin. Tehtaan toiminta keskittyi kesäkausiin. Keskimäärin tehdas työllisti 20 henkeä, mutta parhaimpina aikoina saattoi tiilien valmistuksessa työskennellä 60 henkeä. Tiilitehdas lopetti tuotantonsa vuonna [[1952]].<ref name="Finlandia8" />
[[1930-luku|1930-luvulla]] ehdotettiin jälleen kahden pienen seurakunnan, Kempeleen ja Oulunsalon yhdistämistä, mutta kempeleläiset vastustivat ja asia raukesi. Kun [[Oulujoen kunta]] lakkautettiin vuoden [[1965]] alussa, siitä liitettiin Kempeleeseen noin 6 km²:n alue ja sen mukana 64 henkeä. Kempeleeseen kuuluneet [[Tupos|Tupoksen]], [[Järvenpää (Liminka)|Järvenpään]] ja [[Selkämaa]]n alueet liitettiin Valtioneuvoston päätöksellä Liminkaan vuonna 1970.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Hiltunen, Mauno| Nimeke = Kempeleen historia| Suomentaja = | Vuosi = 1982| Luku = | Sivu = 34| Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Oulu| Julkaisija =
Kempeleen väestö kasvoi [[1900-luku|1900-luvun]] alusta [[1960-luku|1960-luvulle]] 1 230:stä 2 700:aan. Sen jälkeen väestönkehitys kääntyi voimakkaaseen kasvuun, joka alkoi taittua vasta [[1980-luku|1980-luvun]] alussa. Vuonna [[1985]] asukkaita oli 8 604. Väkiluvun kasvu on johtunut Oulun läheisyydestä, sillä sinne on matkaa keskustaajamasta noin 10 kilometriä. Kempeleen teollisuus oli pitkälle 1900-lukua vähäistä. Kempeleen tiilitehtaan toiminnan loppumisen jälkeen 1952 ei kunnassa juuri ollut teollisia työpaikkoja, ellei mukaan lasketa vähäistä pienteollisuutta. Uutta teollisuutta syntyi vasta 1960-luvulla. Kunnan huomattavin teollisuusyritys oli toimintansa vuonna [[1969]] aloittanut Oy Nokia Ab Pohjolan Kaapeli, joka toimii nykyään [[PKC Group]] nimellä. Muita huomattavia yrityksiä olivat 1973 aloittanut Kumi-Helenius Oy Kumitehdas, joka oli toinen kempeleläinen teollisuuslaitos, Lauri Kuokkanen Oy, Ouman Oy, Oulun puukaluste Oy, Kempeleen Elektrometalli, Temelex Oy sairaalakalustetehdas, [[Polar Electro|Polar Electro Ky]], Rakennuslaite Ky ja OU-SE Oy.<ref name="Finlandia8" />
|