Versio 28. huhtikuuta 2019 kello 11.47 muokkaa Ap4k (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 10 100 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 5. toukokuuta 2019 kello 10.29 muokkaa kumoa Crt (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, ylläpitäjät 57 362 muokkausta + Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Juho Kyösti Kari''', yleensä vain '''J. K. Kari''' ([[30. toukokuuta]] [[1868]], [[Oulu]] – [[19. elokuuta]] [[1921]], [[Kotka (kaupunki)\|Kotka]]), oli [[opettaja]], [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue\|Suomen sosialidemokraattisen puolue]]en [[puoluesihteeri]] ja rahastonhoitaja, valtiopäivämies sekä [[Suomen senaatti\|senaattori]]. == Elämäkerta == J. K. Karin isä oli merimies Magnus Johansson ja äiti Katarina Galenius. Hän avioitui Anna Kiljanderin (k. 1936) kanssa 1892. Kari pääsi ylioppilaaksi 1888. Toimittuaan sanomalehtimiehenä ja tullivirkailijan hän jatkoi opintojaan, valmistuen kansakoulunopettajaksi [[Jyväskylän seminaari]]sta 1893. Valmistumisensa jälkeen Kari toimi [[Koivulan kasvatuslaitos\|Koivulan kasvatuslaitoksen]] opettajana vuosina 1893–1894 ja kansakoulunopettajana [[Turku\|Turussa]] 1894–1905. 1800-luvun loppuvuosina Kari liittyi työväenliikkeeseen ja kohosi nopeasti merkittäviin asemiin. Hän toimi ensin Turun työväenyhdistyksen sihteerinä ja sitten Suomen työväenpuolueen ensimmäisenä puoluesihteerinä ja taloudenhoitajana vuosina 1899–1905. [[Turun kaupunginvaltuusto]]n jäsen hän oli vuosina 1904–1905, jolloin oli voimassa omistamiseen ja säätyasemaan perustuva äänioikeus. Hän osallistui myös yhtenä ensimmäisistä sosialidemokraateista valtiopäivätyöskentelyyn, toimien porvarissäädyn edustajana vuoden 1904–1905 valtiopäivillä. == Senaattori == Poliittisen uran huippua edusti Karin valinta senaatin talousosaston jäseneksi eli senaattoriksi vuosina 1905–1907. Tätä [[Mechelin]]in muodostamaa [[Mechelinin senaatti\|senaattia]] kutsuttiin yleisesti työväestön piiristä "ruoskasenaatiksi". Suostuminen toimimaan salkuttomana senaattorina oli hiljattain (1903) [[Forssan kokous 1903\|Forssan kokouksessa]] sosialistisen aatemaailman omaksuneelle puolueelle liikaa, ja niin puolue erotti Karin jäsenyydestään [[Oulu]]n puoluekokouksessa vuonna 1906. Rivi 15: Kesällä 1918 Kari valittiin kolmehenkiseen toimikuntaan, joka valmisteli oikeistososialistisen [[Sosialistinen Työpuolue\|Suomen Sosialidemokraattisen Uudistuspuolueen]] perustamista.<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = V. K. \| Otsikko = Suomen Sosialidemokraattinen Uudistuspuolue. Alkuvalmistukset \| Julkaisu = Työn Valta \| Ajankohta = 4.7.1918 }}</ref> == Kirjoitustyöt == Lehtimiehenä työskennellyt Kari kunnostautui myös työväenkirjallisuuden suomentajana. Jo vuonna 1899, Suomen työväenpuolueen perustamisvuonna, ilmestyi hänen ensimmäinen suomennoksensa, ''[[Erfurtin ohjelma]]'', jolla oli suuri merkitys koko suomalaisen työväenliikkeen poliittiselle kehitykselle. Lähes samoihin aikoihin edellisen kanssa ilmestyi [[Werner Sombart]]in teos ''Sosialismi ja sosiaalinen liike 19 vuosisadalla''. On vielä mainittava [[Eduard Bernstein]]in ''Lakko, sen luonne ja vaikutukset'' (1907), [[Karl Kautsky]]n ''Kristinuskon alkuperä'' (1909), Eduard Bernsteinin ''Parlamentarismi ja sosialidemokratia'' (1909) sekä Kautskyn ''Lisääntyminen ja kehitys luonnossa sekä yhteiskunnassa'' (1911). Rivi 48: * Karl Kautsky : ''Lisääntyminen ja kehitys luonnossa sekä yhteiskunnassa'' ; saksasta suomentanut J. K. Kari. Kyminlaakson työväen sanomalehti- ja kirjapaino-osuuskunta, Kotka 1911 == Lähteet == * Olavi Aaltonen: J. K. Kari. teoksessa ''Tiennäyttäjät'', toim. Hannu Soikkanen, Helsinki, Tammi, 1967. ss. 319–359. * {{kirjaviite\| Tekijä=Ilmari Heikinheimo\| Vuosi= 1955 \| Nimike= Suomen elämäkerrasto\| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö\| Julkaisupaikka=Helsinki }} Sivu 373. === Viitteet === {{Viitteet}} == Aiheesta muualla ==

Ero sivun ”J. K. Kari” versioiden välillä