Wikipedia

Ero sivun ”Hermosolu” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Edellisen muutoksen muotoilua..
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Neuronehisto.jpg|thumb|250px|Neuroni mikroskoopilla tarkasteltuna.]]
 
'''Neuroni''' eli '''hermosolu''' on [[hermokudos|hermokudoksen]] [[solu]], jonka päätehtävänä on käsitellä ja välittää informaatiota. sähköisen hermoimpulssin avulla.<ref name="BI4">{{BI4|178}}</ref>
'''Neuroni''' eli '''hermosolu''' on [[hermokudos|hermokudoksen]] [[solu]], joka välittää hermoimpulsseja.<ref name="BI4">{{BI4|178}}</ref> Muita hermokudoksessa esiintyviä soluja ovat muun muassa [[gliasolu]]t. Vaikka neuroneita kutsutaan usein hermosoluiksi, kaikki neuronit eivät osallistu [[hermo]]jen muodostamiseen. Selkärankaisilla neuroneja on [[aivot|aivoissa]], [[selkäydin|selkäytimessä]] sekä [[ääreishermosto]]n [[hermo]]issa ja [[ganglio]]issa eli neuroniryppäissä. Neuronien päätehtävänä on käsitellä ja välittää informaatiota.
 
Selkärankaisilla on neuroneja [[aivot|aivoissa]], [[selkäydin|selkäytimessä]] sekä [[ääreishermosto]]n [[hermo]]issa ja [[ganglio]]issa eli neuroniryppäissä. Vaikka neuroneita kutsutaan usein hermosoluiksi, eivät kaikki neuronit osallistu [[hermo]]jen muodostamiseen.
Neuroneja on sekä sensorisia että motorisia, ja tiedonvälitys hermostossa voi olla joko sähköistä ([[Hermoimpulssi|hermoimpulssit]]) tai kemiallista. [[Tuova hermosyy|Tuovat hermosyyt]] tuovat aistinelimistä (sensorista, aisteihin perustuvaa) informaatiota keskushermostoon ja [[Vievä hermosyy|vievät hermosyyt]] vievät käskyjä esimerkiksi [[Keskushermosto|keskushermostosta]] [[Luurankolihas|luustolihaksiin]] sekä [[Autonominen hermosto|autonomiseen hermostoon]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/bi/bi3/06_hermosto/02?C:D=i16E.iSGe&m:selres=i16E.iSGe|nimeke=Hermosoulut ja hermokudos|julkaisu=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja. (bi3 - Ihminen, luku 6 Hermosto, alaluku 6.2.)|julkaisija=Otavan opisto|viitattu=10.9.2016|tekijä=Johanna Mattila|ajankohta=2014}}</ref>▼
 
== Neuronin rakenne ==
Rivi 57:
== Neuronin toiminta ==
 
NeuronillaNeuroneilla on yksi aksoni, jota pitkin se lähettää sähköisiä hermoimpulsseja. Aksoni haarautuu moneen otteeseen ja päättyy synapseihin, jotka kytkeytyvät muiden neuronien dendriitteihin, soomaan, toiseen aksoniin tai kohdesoluun. Hermoimpulssin voimakkuus ei voi koskaan vaihdella – se on aina samansuuruinen ja lähettää signaalin jokaiseen aksonin haaraan. Hermoimpulssien taajuus sen sijaan voi vaihdella. Lepotilassa neuroni lähettää impulssin suuruusluokkaa 10 kertaa sekunnissa. Nopeimmillaan neuroni pystyy noin 100 impulssin sekuntivauhtiin ja hitaimmillaan impulssit voivat lakata kokonaan.
 
Hermosolut poikkeavat muista soluista siten, että ne pystyvät muuttamaan hetkellisesti solun sisä- ja ulkopuolen sähköistä varausta solukalvolle huokosia muodostavien proteiinirakenteiden ansiosta, joita kutsutaan ionikanaviksi ja -pumpuiksi.<ref>Markus Lajunen: PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet. sivu 1. https://peda.net/jao/lyseo/opiskelu2/kurssit2/psykologia/ps-3/pitp2/pm/ptt/tjthtjsv:file/download/6794098d8ab4c1ae20a73f353be6972460ef9b95/PS3Hermo.pdf</ref> Ionipumput ja -kanavat säätelevät sähköisesti varautuneiden ionien kulkua siten, että solukalvon pinnalla olevat huokoset avautuvat ja sulkeutuvat. Kun hermosolu on lepotilassa, ionipumput pitävät ionit solukalvon sisä-
tai ulkopuolella, jolloin ionit ovat jakautuneet epätasaisesti. Esimerkiksi positiivisesti varautuneet natrium-ionit pidetään silloin solun ulkopuolella, mikä aiheuttaa solun ulkopuolelle positiivisen ja sisäpuolelle negatiivisen varauksen.<ref>Markus Lajunen: PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet. sivu 2. https://peda.net/jao/lyseo/opiskelu2/kurssit2/psykologia/ps-3/pitp2/pm/ptt/tjthtjsv:file/download/6794098d8ab4c1ae20a73f353be6972460ef9b95/PS3Hermo.pdf</ref>
 
Kun sähköinen tasapaino hermosolussa muuttuu, solu stimuloituu. Kun solun jännite on pudonnut tarpeeksi, natriumkanavat aukeavat ja positiivisesti varautuneet natrium-ionit virtaavat solun sisään, jolloin tapahtuu depolarsaatio eli solun sisäpuoli tulee positiivisemmin varautuneeksi kuin ulkopuoli.<ref>Markus Lajunen: PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet. sivu 2. https://peda.net/jao/lyseo/opiskelu2/kurssit2/psykologia/ps-3/pitp2/pm/ptt/tjthtjsv:file/download/6794098d8ab4c1ae20a73f353be6972460ef9b95/PS3Hermo.pdf</ref> Tämän jälkeen viereiset natriumkanavat reagoivat jännitteen putoamiseen avaten omat kanavansa, mikä johtaa depolarisaatioiden
sarjaan eli hermoimpulssin etenemiseen aksonilla.<ref>Markus Lajunen: PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet. sivu 3. https://peda.net/jao/lyseo/opiskelu2/kurssit2/psykologia/ps-3/pitp2/pm/ptt/tjthtjsv:file/download/6794098d8ab4c1ae20a73f353be6972460ef9b95/PS3Hermo.pdf</ref>
 
Depolarisaation jälkeen natium-ionikanavat sulkeutuvat, minkä jälkeen
kalium-ionikanavat aukeavat päästäen postitiivisesti varautuneet kalium-ionit solun ulkopuolelle, jolloin solunsiäinen jännite kasvaa 90 millivolttiin, mitä kutsutaan hyperpolarisaatioksi. Sen jälkeen ionipumput palauttavat ionien jakautumisen hermosolun
lepotilatasolle, jolloin solun sisäinen jännite laskee takaisin 70 millivolttiin.
<ref>Markus Lajunen: PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet. sivu 3. https://peda.net/jao/lyseo/opiskelu2/kurssit2/psykologia/ps-3/pitp2/pm/ptt/tjthtjsv:file/download/6794098d8ab4c1ae20a73f353be6972460ef9b95/PS3Hermo.pdf</ref>
 
Hermoimpulssin nopeus riippuu aksonin paksuudesta ja siitä, onko aksonin ympärillä myeliinivaippaa tai -tuppea,joka voi jopa satakertaistaa hermoimpulssi nopeuden <ref>Markus Lajunen: PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet. sivu 3. https://peda.net/jao/lyseo/opiskelu2/kurssit2/psykologia/ps-3/pitp2/pm/ptt/tjthtjsv:file/download/6794098d8ab4c1ae20a73f353be6972460ef9b95/PS3Hermo.pdf</ref>.
 
Hermoimpulssin voimakkuus on aina samansuuruinen ja lähettää signaalin jokaiseen aksonin haaraan. Hermoimpulssien taajuus sen sijaan voi vaihdella. Lepotilassa neuroni lähettää impulssin suuruusluokkaa 10 kertaa sekunnissa. Nopeimmillaan neuroni pystyy noin 100 impulssin sekuntivauhtiin ja hitaimmillaan impulssit voivat lakata kokonaan.
 
▲Neuroneja on  sekä sensorisia että motorisia, ja tiedonvälitys hermostossa voi olla joko sähköistä ([[Hermoimpulssi|hermoimpulssit]]) tai kemiallista. [[Tuova hermosyy|Tuovat hermosyyt]] tuovat aistinelimistä (sensorista, aisteihin perustuvaa) informaatiota keskushermostoon ja [[Vievä hermosyy|vievät hermosyyt]] vievät käskyjä esimerkiksi [[Keskushermosto|keskushermostosta]] [[Luurankolihas|luustolihaksiin]] sekä [[Autonominen hermosto|autonomiseen hermostoon]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/peruskoulu/bi/bi3/06_hermosto/02?C:D=i16E.iSGe&m:selres=i16E.iSGe|nimeke=Hermosoulut ja hermokudos|julkaisu=Internetix - Lukion ja peruskoulun kursseja. (bi3 - Ihminen, luku 6 Hermosto, alaluku 6.2.)|julkaisija=Otavan opisto|viitattu=10.9.2016|tekijä=Johanna Mattila|ajankohta=2014}}</ref>
 
Neuronin toimintaan vaikuttavat siihen tulevien ärsykkeiden voimakkuus ja laatu. Osa ärsykkeistä on ''eksitoivia'' eli neuronin toimintaa kiihdyttäviä, toiset taas ''inhiboivia'' eli toimintaa ehkäiseviä. Muualta tulevat impulssit välittyvät synapsiraon läpi dendriittiin, joka vaikuttaa neuronissa vallitsevaan potentiaaliin eli jännite-eroon – eksitoivat dendriitit kasvattavat potentiaalia, inhiboivat taas vähentävät sitä.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hermosolu”