Ero sivun ”Ultraviolettisäteily” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
[[Tiedosto:EM Spectrum Properties.svg|pienoiskuva|300px|Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet.]]
'''Ultravioletti-''' eli '''UV-säteily''', on auringosta, loiste- tai halogeenivalaisimesta<ref>Valoihottumasta kärsivä Esko: ”Ihoni paloi jopa auton ikkunan läpi”. 12.06.2016. https://seura.fi/ilmiot/tarinat/valoihottumasta-karsiva-esko-ihoni-paloi-jopa-auton-ikkunan-lapi/</ref> tai ultraviolettilampusta peräisin olevaa [[Sähkömagneettinen säteily|sähkömagneettista säteilyä]]. Sen aallonpituus on lyhyempi kuin näkyvän [[valo]]n, mutta pidempi kuin [[röntgensäteily]]n. Lyhyt [[aallonpituus]] merkitsee sitä, että ultraviolettisäteilyn [[taajuus]] ja vastaavasti [[fotoni]]n [[energia]] on suuri.
UV-säteily on mutageenista eli geenivaurioita aiheuttavaa, mikä johtaa ihmisillä ihon rypistymiseen vuosikymmenten saatossa sekä toisinaan myös ihosyöpään. UV-säteily haurastuttaa myös monia materiaaleja.
Rivi 59:
Ultraviolettisäteilyn voimakkuudesta tiedotetaan standardoidulla UV-indeksillä, mikä kertoo yksinkertaisella ja helposti ymmärrettävällä lukemalla ultraviolettisäteilyn voimakkuuden keskipäivällä säteilyn ollessa voimakkaimmillaan.<ref name="FMI">{{Verkkoviite | Osoite = https://ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily | Nimeke = Mitä ovat UV-säteily ja UV-indeksi? | Julkaisu = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 29.12.2018}}</ref>
==
Ultraviolettisäteilyn on todistettu olevan [[mutageeni]]nen eli [[geeni|DNA]]-vaurioita aiheuttava säteilytyyppi<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://earthobservatory.nasa.gov/features/UVB | Nimeke = Ultraviolet Radiation: How It Affects Life on Earth | Tekijä = Allen, Jeannie | Ajankohta = 6.9.2001 | Julkaisu = NASA Earth Observatory | Viitattu = 2.5.2019 {{en}}}}
</ref>. Suurimmassa riskiryhmässä ovat [[Xeroderma pigmentosum]]ia sairastavat<ref>Ossi, 13, sai apua harvinaiseen sairauteen Nasan avaruuspuvusta. Helsingin Sanomat 29.4.2015. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000917440.html</ref>. Ultraviolettisäteily
</ref>, joista merkittävin lienee [[Ihosyöpä]]. UV-säteily on esimerkiksi nopeasti yleistyneen melanooman suurin riskitekijä<ref>Syöpään sairastui 33 000 suomalaista vuonna 2015
9.10.2017. https://www.syopajarjestot.fi/ajankohtaista/tiedotteet/syopaan-sairastui-33-000-suomalaista-vuonna-2015/</ref>.
Rivi 68:
==== UVA ====
Yleisesti ottaen UVA on ultraviolettisäteilyn vaarattomin säteilyalue, mikä johtuu siitä, että sen fotoni on pienienergisin, mutta se vanhentaa ihoa ja saattaa aiheuttaa geenivaurioita ja siten ihosyöpää. UVA-säteily tunkeutuu syvälle kudokseen, valovanhentaa ihoa mutta polttaa 1000 × heikommin kuin UVB.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://ats-fns.fi/images/files/presentations/2007/ATS_jasentilaisuus_2007-2_pastila.pdf | Nimeke = UV-säteily, solariumit ja niiden terveysvaikutukset | Tekijä = Pastila, Riikka | Ajankohta = 2007 | Julkaisu = Säteilyturvakeskus (STUK) | Viitattu = 29.12.2018}}</ref> Iho ruskettuu, kun UVA-säteily osuu [[melanosyytti|melanosyytteihin]] eli ihon väriainetta eli [[melaniini]]a muodostaviin soluihin.
UVA-säteily tunkeutuu myös [[silmä]]ssä [[mykiö]]ön asti ja aiheuttaa sen samentumista eli [[harmaakaihi]]a. Osa suomalaisista kärsii UVA-herkkyydestä johtuvasta valoihottumasta<ref>Valoihottumasta kärsivä Esko: ”Ihoni paloi jopa auton ikkunan läpi”. 12.06.2016. https://seura.fi/ilmiot/tarinat/valoihottumasta-karsiva-esko-ihoni-paloi-jopa-auton-ikkunan-lapi/</ref>.
==== UVB ====
Rivi 75:
Ultraviolettisäteily muuntaa ihosolujen [[DNA]]:ta aiheuttaen [[tymiini]]en välille [[kovalenttinen sidos|kovalenttisia sidoksia]], jolloin syntyy [[tymidiini]]a. Tymiinidimeeri aiheuttaa DNA-ketjuun "mutkan" tai taipuman, jonka yli [[DNA-polymeraasi]] ei pysty kulkemaan. Dimeeri ei mahdu DNA polymeraasin aktiiviseen kohtaan ja DNA-synteesi pysähtyy. Jos solu omat korjausmekanismit eivät pysty korjaamaan virhettä DNA-ketjussa, siihen syntyy pysyvä mutaatio. Mutaatiot voivat johtaa proteiinien vääränlaiseen laskostumiseen ja niiden toimintakyvyn muutokseen. Pahimmillaan DNA-mutaatiot voivat kokonaan estää tärkeiden proteiinien toiminnan, mikä voi johtaa solun säätelyjärjestelmien häiriintymiseen. Solun kontrolloimaton kasvu ja jakaantuminen johtavat edelleen syövän syntyyn. Säteilyn mutageenisyyden voi havaita altistamalla bakteereja ultraviolettisäteilylle. UVB-säteily aiheuttaa myös kaihia<ref>Ultraviolettisäteily (UV) ja sen vaikutus ihmiseen. Duodecim-Seura 29.10.2012. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00682#s2</ref>, heikentää ihmisen immuunipuolustusta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://earthobservatory.nasa.gov/features/UVB/uvb_radiation2.php | Nimeke = Ultraviolet Radiation: How It Affects Life on Earth | Tekijä = Allen, Jeannie | Ajankohta = 6.9.2001 | Julkaisu = NASA Earth Observatory | Viitattu = 2.5.2019 {{en}}}}
</ref> ja voi lisäksi aiheuttaa silmissä [[valonarkuus|valonarkuutta]] ja vetisyyttä. Joka viides suomalainen kärsii UVB-herkkyydestä johtuvasta monimuotoisesta valoihottumasta (MMVI)<ref>Valoihottumat. Allerlgia- ja astmaliitto. https://www.allergia.fi/iho/ihosairaudet/valoihottumat/</ref>.
==== UVC ====
| |||