Ero sivun ”Kolonialismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Näkemyksiä: ajattelutavoista |
kuva, toinen ylemmäs |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Chhatrapati Shivaji Terminus (Victoria Terminus).jpg|thumb|350px|Siirtomaavallat osoittivat valtaansa muun mualla rakentamalla siirtomaihin. [[Mumbai]]n [[Chhatrapati Shivaji Terminus]] edustaa brittiläistä siirtomaa-arkkitehtuuria.]]▼
'''Kolonialismi''' ([[latina]]n sanasta ''colonia'' ’siirtokunta’, ’asutus’) on toimintaa, jossa [[valtio]] hallitsee toista valtiota tai aluetta omien alueellisten rajojensa ulkopuolella. Tällaisia maita kutsutaan [[siirtomaa|siirtomaiksi]]. Syyt siirtomaiden hankkimiseen ovat moninaisia: tarkoituksena on usein hallita alueen [[työvoima]]a, [[raaka-aine]]resursseja ja [[kaupankäynti]]ä. Siirtomaita hankittiin myös [[strategia|strategisista]] syistä, arvovallan nostamiseksi ja yksinkertaisesti ennalta ehkäisevästi, jotta toinen valtio ei voisi liittää aluetta siirtomaakseen. Lisäksi usein yritykset sekä paikalliset aktiiviset virkamiehet ja [[upseeri]]t laajensivat siirtomaita omatoimisesti.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = John Lowe | Nimeke = The Great Powers, Imperialism, and the German Problem 1865–1925 | Sivu = 74-85 | Julkaisija = Routledge | Vuosi = 1994 | Tunniste = ISBN 0-415-10444-0 }}</ref>
Rivi 52 ⟶ 53:
==Vaikutukset==
▲[[Kuva:Chhatrapati Shivaji Terminus (Victoria Terminus).jpg|thumb|[[Mumbai]]n [[Chhatrapati Shivaji Terminus]] edustaa brittiläistä siirtomaa-arkkitehtuuria.]]
Infrastruktuurin kehittämisen lisäksi monet siirtomaahallinnot kehittivät etenkin 1900-luvulla siirtomaiden asukkaiden koulutusta ja terveydenhuoltoa sekä loivat esimerkiksi vakuutusjärjestelmän, eläkejärjestelmän sekä perhe- ja äitiystukia.<ref>Osterhammel 2005, s. 61</ref> Eurooppalaiset veivät maailmalle myös eurooppalaisen valtiokäsityksen. Afrikkaan eurooppalaiset myös vetivät valtionrajat, joskin mielivaltaisesti, mikä on aiheuttanut myöhemmin ongelmia.<ref>Osterhammel 2005, s. 67–68.</ref>
==Kolonialistinen ajattelutapa==
[[Kuva:"The White Man's Burden" Judge 1899.png|350px|thumb|"[[Valkoisen miehen taakka]]a" eli barbaareja kohti sivistystä kantamassa Britannia ja Yhdysvallat.]]
Historioitsija [[Jürgen Osterhammel]]in mukaan kolonialistisessa ajattelutavassa oli kolme osatekijää. Ensinnäkin siihen kuului se eurooppalainen ajatus, että eurooppalaiset ja ei-eurooppalaiset ovat perustavanlaatuisesti täysin erilaisia. Ei-eurooppalaisia pidettiin älyllisesti ja fyysisesti eurooppalaisia heikompina, minkä katsottiin tekevän heistä kykenemättömiä modernien eurooppalaisten laajamittaisiin kulttuurisiin saavutuksiin ja sankaritekoihin. Tämän aikanaan yleisesti hyväksytyn ajattelutavan lievempi muoto on uskomus afrikkalaisen, itämaisen ja intialaisen [[Kansanluonne|kansanluonteen]] olemassaoloon, joka laiskana ja lapsenomaisena tekee tasaveroisen kanssakäymisen eurooppalaisten kanssa mahdottomaksi.<ref>Osterhammel 2005, s. 107–109.</ref>
| |||