Ero sivun ”Kolonialismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Yhteiskunnat: lisää |
→Näkemyksiä: ajattelutavoista |
||
Rivi 54:
[[Kuva:Chhatrapati Shivaji Terminus (Victoria Terminus).jpg|thumb|[[Mumbai]]n [[Chhatrapati Shivaji Terminus]] edustaa brittiläistä siirtomaa-arkkitehtuuria.]]
Infrastruktuurin kehittämisen lisäksi monet siirtomaahallinnot kehittivät etenkin 1900-luvulla siirtomaiden asukkaiden koulutusta ja terveydenhuoltoa sekä loivat esimerkiksi vakuutusjärjestelmän, eläkejärjestelmän sekä perhe- ja äitiystukia.<ref>Osterhammel 2005, s. 61</ref> Eurooppalaiset veivät maailmalle myös eurooppalaisen valtiokäsityksen. Afrikkaan eurooppalaiset myös vetivät valtionrajat, joskin mielivaltaisesti, mikä on aiheuttanut myöhemmin ongelmia.<ref>Osterhammel 2005, s. 67–68.</ref>
==Kolonialistinen ajattelutapa==
Historioitsija [[Jürgen Osterhammel]]in mukaan kolonialistisessa ajattelutavassa oli kolme osatekijää. Ensinnäkin siihen kuului se eurooppalainen ajatus, että eurooppalaiset ja ei-eurooppalaiset ovat perustavanlaatuisesti täysin erilaisia. Ei-eurooppalaisia pidettiin älyllisesti ja fyysisesti eurooppalaisia heikompina, minkä katsottiin tekevän heistä kykenemättömiä modernien eurooppalaisten laajamittaisiin kulttuurisiin saavutuksiin ja sankaritekoihin. Tämän aikanaan yleisesti hyväksytyn ajattelutavan lievempi muoto on uskomus afrikkalaisen, itämaisen ja intialaisen [[Kansanluonne|kansanluonteen]] olemassaoloon, joka laiskana ja lapsenomaisena tekee tasaveroisen kanssakäymisen eurooppalaisten kanssa mahdottomaksi.<ref>Osterhammel 2005, s. 107–109.</ref>
Toinen kolonialistisen ajattelun osatekijä oli käsitys, että eurooppalaisten tehtävä oli ottaa holhoukseensa ohjausta kaipaavat epäkypsät rodut ja kulttuurit. Kolonialistit oikeuttivat kolonialisminsa yleismaailmallisella historiallisella tehtävällä vapauttaa [[tyrannia]]sta ja hengellisestä synkeydestä. Länsimaisen sivistyksen levittäminen nähtiin moraalisena velvollisuutena samoin kuin käyttämättömien luonnonrikkauksien aktivoiminen maailmantalouden hyväksi. Tähän vastuuseen viitattiin usein “[[valkoisen miehen taakka]]na”, ja kolonialistinen hallinto miellettiin humanitaariseksi väliintuloksi.<ref>Osterhammel 2005, s. 109–110.</ref>
Kolmas kolonialistisen ajattelun osatekijä oli utooppinen visio puhdistavasta hallinnosta, joka hävittäisi kaiken [[korruptio]]n ja tehottomuuden.<ref>Osterhammel 2005, s. 108.</ref>
==Näkemyksiä==
| |||