Ero sivun ”Kroatian sota” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p wl edell muokkaajan aluamaan asuun
Rivi 68:
Vuonna 1990 toukokuusta lähtien serbien valvoma Jugoslavian liittoarmeija keräsi Kroatian [[Teritorijalna obrana|aluepuolustusjoukoilta]] (TO) lähes kaikki aseet, kun kroaatit olivat alkaneet vaatia valtioliittoa Jugoslaviaan, mikä olisi hajottanut Jugoslavian. Aseiden keruu [[Bosnia]]sta, Kroatiasta ja Sloveniasta oli vastaus Slovenian ja Kroatian monipuoluevaaleihin. Kroatian johtaja Tuđman ei kuitenkaan alkanut heti rakentaa omaa puolustustaan, kuten Sloveniassa tehtiin. Kroatia ei enää halunnut osallistua yleisjugoslavialaisiin vaaleihin. Jugoslavian armeija muuttui serbiarmeijaksi ja alkoi aseistaa Kroatian ääriserbejä. Serbialueilla oli Kroatiassa oma aluepuolustuksensa, serbien TO.
 
Kesäkuussa jotkut Kroatian serbialueet kieltäytyivät tunnustamasta Kroatian uutta jyrkän kansallismielistä HDZ-vetoista hallitusta. Kroatian serbikapinan keskus oli [[Knin]]in alue. Serbipuolueen kovan linjan [[Milan Babić]]–[[Milan Martić]]-kaksikko syrjäytti maltillisemman Raskovicin. Elokuussa 1990 serbit panivat toimeen [[Krajina]]ssa Kninin seuduilla [[Krajinan kapina]]n, jossa serbien asemiehet ammuskelivat ilmaan ja kaadetuista puista pystyteltiin tiesulkuja estämään kroaattien kulku serbialueille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/1990/08/19/world/roads-sealed-as-yugoslav-unrest-mounts.html | Nimeke = Roads Sealed as Yugoslav Unrest Mounts | Ajankohta = 19.8.1990 | Julkaisija = NY Times | Viitattu = 13.8.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref> Krajinan alue julistautui [[Krajinan serbitasavalta|Krajinan serbitasavallaksi]]. Siihen kuului viisi kuntaa, ja vaikka se oli irrallinen [[Eksklaavi|enklaavieksklaavi]] melko kaukana Serbiasta, se oli halukas valtioliittoon Serbian kanssa.<ref name="SCR"/> Liittoarmeija aseisti kapina-alueita, eikä Kroatian vasta perustetulla poliisilla ollut tarpeeksi voimaa sen estämiseen. Kroatian tiedotusvälineissä serbeihin alkoi iskostua terroristileima, mutta toisaalta sanottiin että oli myös hyviä serbejä<ref>Lautela 1992, s 84</ref>.
 
Liittoarmeija ilmoitti 17. heinäkuuta Miloševićille olevansa valmis puuttumaan Kroatian asioihin. Samalla mainittiin selvästi Kroatiassa toimivat [[četnikit]]. Vuoden 1990 lopulla Kroatian uutta hallitusta alettiin verrata toisen maailmansodan aikaiseen fasistiseen, Kroatian serbejä vainonneeseen [[ustaša]]-järjestöön. Kansainvälinen yhteisö tuki vielä vuonna 1990 Miloševićia. Jotkut saksalaispoliitikot tukivat Kroatiaa, mutta muut länsivallat estivät Saksan avoimen avun Kroatialle. Kroatia yritti hajottaa ääriserbien toimintaa mm. neuvottelemalla Serbian kanssa, mutta Serbia kielsi yhteytensä ääriserbeihin eikä tunnustanut haluavansa ottaa haltuun alueita Kroatiasta. [[Slavonia|Itä-Slavoniassa]] sijaitsevan [[Vukovar]]in alueelle saapui tällöin četnikkejä serbienemmistöisiin kyliin.