Ero sivun ”Kaukolämpö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
'''Kaukolämpö''' on Suomen yleisin rakennusten lämmitysmuoto. Kaukolämpöasiakkaille toimitetaan lämpöä [[kaukolämpöverkko|kaukolämpöverkossa]] kiertävän kuuman veden avulla. Asiakas voi käyttää kaukolämpöä tilojen ja käyttöveden lämmittämiseen sekä muihin lämmitystarpeisiinsa.
Kaukolämpö on erityisesti kaupunkien ja [[Taajama|taajamien]] lämmitysmuoto. Kaukolämpö on kehittynyt viimeisten vuosikymmenien aikana ja siksi se on edelleen kilpailukykyinen ja asiakkaiden usein valitsema lämmitysmuoto.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Kaukolämpö ja kaukojäähdytys|osoite = http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/kaukolampo-ja-kaukojaahdytys|julkaisu = Energiateollisuus|viitattu = 2015-06-30}}</ref> Kaukolämpö on kehittynyt sähkövoimalaitosten hukkalämmön hyödyntämisestä, jolla voimalaitoksen kokonaishyötysuhde on saatu nostettua korkeammaksi. Kaukolämpö käytetään kylmissä ilmastoissa, erityisesti Pohjois- ja Itä-Euroopassa. Maailman suurin kaukolämmön tuottaja on [[Venäjä]].
Kaukolämpöä tuotetaan voimalaitoksissa, jotka on optimoitu [[sähkön ja lämmön yhteistuotanto]]on. Yksi kaukolämmön haasteista on, kuinka lämpöä tuotetaan verkostoon, kun [[kivihiili|kivihiilen]] energiakäytöstä luovutaan Suomessa vuoteen 2030 mennessä.<ref>https://yle.fi/uutiset/3-10135147</ref> Kaukolämmön haasteena ovat myös [[matalaenergiatalo]]t, joiden lämmöntarve on pieni<ref>https://www.talouselama.fi/uutiset/aika-ajaa-kaukolammon-ohi/3e86a31d-c40f-3c83-b8d0-5d389692a806</ref>.
| |||