== Airiston ekologinen tila ja ruoppausmassojen aiheuttamat ympäristöongelmat ==
1900-luvun alussa viemäriverkostojen rakentamisen myötä alkoi näkyä Airiston [[Rehevöityminen|rehevöitymiskehitys]]. Nykyään Airistoa leimaa eliölajiston köyhyys, paikoin rehevöitymisestä aiheutunut biomassan kasvu ja [[Happikato|happikadon]] aiheuttamat elottomat syvänteet.<ref name="TS 16.10.2018" /> Airisto on [[Ekologinen tila|ekologiselta tilaltaan]] tyydyttävä ja [[Kemiallinen tila|kemialliselta tilaltaan]] hyvä.<ref name="Hertta" />
Airistolle on vuosikymmeniä läjitetty huomattavia määriä satamien ruoppausmassoja[[ruoppaus]]massoja. Merialueelle tehtäviä läjityksiä on perusteltu taloudellisilla syillä. Airistolle tehdyt läjitykset ovat kuitenkin aiheuttaneet merialueen ekologisentilan heikkenemistä, koska läjitysmassojen mukana on tullut ravinteita ja ympäristömyrkkyjä, läjityksiä on tehty sopimattomiin paikkoihin ja lupaehtoja on noudatettu puutteellisesti. [[Turun yliopistonyliopisto]]n meriekologian tutkimuksissa havaittiin jo 1980-luvulla, että hienojakoisen aineksen hallinta virtaavassa vesiympäristössä on mahdotonta.<ref name="TS 16.10.2018" />
Rannat ja matalikot kärsivät liejuuntumisesta joka edistää järviruokokasvustojen[[järviruoko]]kasvustojen syntyä. Laajat järviruokoalueet puolestaan suosivat [[Särjet|särkikalojen]] runsastumista toimien niiden suojaisina lisääntymispaikkoina. Airiston rehevöitymisestä ovat hyötyneet etenkin [[särki]], [[pasuri]] ja [[lahna]], jotka ovat runsaslukuisimpia kalalajeja. Laajemmassa mittakaavassa asiaan vaikuttaa etenkin [[Itämeri|Itämeren]] yleinen [[Suolaisuus|suolapitoisuuden]] väheneminen, mutta paikallisesti jätevesipäästöt[[jätevesi]]päästöt ja meriläjitykset joissa ravinteikasta pohjasedimenttiä tuodaan Aurajokisuulta[[Aurajoki]]suulta Airistolle. [[Ilmaston lämpeneminen]] nopeuttaa biologisia ilmiöitä ja laajat sinileväesiintymät[[sinilevä]]esiintymät lisääntyvät. Nopeakasvuiset ja pienikokoiset eliöt valtaavat alaa, joka tarkoittaa vesien samentumista, syvänteiden happikatoja ja pitkäikäisten suurikokoisten levien kuten rakkolevän[[rakkolevä]]n vähentymistä. Sademäärien kasvu pohjoisella Itämerellä on lisännyt maalta tulevaa valuntaa ja ravinnekuormitusta.<ref name="TS 16.10.2018" />
Tutkijat eivät pidä ekologisesti ja eettisesti kestävänä menettelynä ruoppausmassojen läjittämistä Airistolle ja sen syvänteisiin. Koska Airisto on matala merialue, on se herkkä lämpenemiselle. Syvänteet vaikuttavat koko vesistön lämpötalouteen. Airiston syvänteissä esiintyy useita lajeja, jotka esiintyvät pohjoisella Itämerellä vain syvänteissä johtuen lämpötila- ja suolapitoisuusolosuhteista. Kaloista syvänteitä käyttävät elinkierrossan muun muassa kuha ja lohikalat.<ref name="TS 16.10.2018" />
