Ero sivun ”Beirut” versioiden välillä

 

== Maantiede ==

Beirut sijaitsee Välimereen työntyvällä suurin piirtein kolmion muotoisella niemimaalla. Kaupunki on rakennettu niemimaan kahdelle kukkulalle, Al-Ashrafīyah Itä-Beirutissa ja Al-Muṣayṭibah Länsi-Beirutissa. Sisämaan puolella sijaitsee kapea rannikkotasanko, joka rajoittuu [[Nahr Al-Kalb]]-joen suulta pohjoisessa [[Nahr Al-Damur]]-joen suulle etelässä.<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Beirut | Nimeke = Beirut | Tekijä = Kamal Suleiman Salibi | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>

 

 

== Historiaa ==

===Varhainen historia===

Nykyisen Beirutin alue asutettiin [[Paleoliittinen kausi|paleoliittisella kaudella]] noin 250&nbsp;000 vuotta sitten. [[Neoliittinen kausi|Neoliittiselta kaudelta]] on puolestaan tehty useita löydöksiä liittyen esimerkiksi kalastuksessa ja metsästyksessä käytettyihin työkaluihin. [[Kanaanilaiset|Kanaanilaisen sivilisaation]] aikana kolmannella vuosituhannella [[eaa.]] pitkin nykyisen Syyrian ja Libanonin rannikkoa alkoi muodostua useita pieniä kaupunkeja, jotka välittivät kauppaa muinaisen Egyptin ja Mesopotamian välillä. Suurin näistä oli [[Byblos]], mutta [[Ebla]]ta 2500–2300-luvuille eaa. ajoitettu teksti mainitsee myös paikan nimeltä ''ba-u-ra-at-tu'' eli Berytus. Arkeologisissa kaivauksissa 1990-luvulla löydettiin Beirutin 2000-luvulta eaa. peräisin oleva kaupunginmuuri, sekä suuren portin ja [[akropoli]]n jäänteet. 1000-luvulla eaa. Berytuksessa elänyt historioitsija [[Sanchuniathon]] kirjoitti [[Foinikia]]n historian. Kaupungin pääjumala oli naispuolinen [[Baalat]]. Alueen suurista valtakunnista kaupunkia hallitsivat vuorotellen [[Assyria]], [[Muinainen Egypti|Egypti]], [[Babylonia]], [[Akhaimenidien hallitsijasuku|Akhaimenidien Persia]] ja lopulta [[Seleukidit]], josita jälkimmäisen kaudella rakennettiin suurempi kaupunginmuuri ja kaupunki asutus levisi laajemmalle alueelle.<ref name="CMENA" />

 

 

===Ranska ja itsenäinen Libanon===

[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] puhjettua alueen sotilaskuvernööri [[Jamal Pašša]] asetti kaupungin sotilashallinnon alaiseksi estääkseen kapinat eturintaman takana. 21. lokakuuta 1915 yksitoista arabia ja 6. toukokuuta 1916 neljätoista paikallista hirtettiin Beirutin keskusaukiolla, joka tuli sittemmin tunnetuksi marttyyrien aukiona. Vuonna 1917 monet paikalliset menehtyivät nälänhätään. Ympärysvallat valtasivat lopulta kaupungin lokakuussa 1918. Sodan hävinnyt Osmanien valtakunta jaettiin [[Sykes–Picot-sopimus|Sykes–Picot-sopimuksen]] perusteella Ranskan ja brittien [[mandaattialue]]isiin. Ranskalaiset perustivat Beirutista, Tripolista, Bekaan laaksosta ja Libanoninvuorten eteläpuolisista alueista [[Suur-Libanon]]in alueen vuonna 1920. Ranskalaiset tekivät suuria sijoituksia mandaattialueensa pääkaupunki Beirutiin. Beirutin lentokenttä valmistui vuonna 1929. Beirutin väkiluku kaksinkertaistui mandaattialueen aikana. Sunnien, maroniittien ja ortodoksien määrä kasvoi 50&nbsp;% ja [[šiialaisuus|šiialaisten]] sekä druusien määrä kolminkertaistui. Kaupunkiin saapui myös 28&nbsp;000 [[Libanonin armenialaiset|armenialaista]] ja [[asyyrialaiset|assyrialaista]], joita tuli pääasiassa pakolaisina [[Turkki|Turkista]]. Libanon itsenäistyi 22. marraskuuta 1943 ja Beirutista vastaitsenäistyneen maan pääkaupunki. Viimeiset ranskalaissotilaat lähtivät alueelta vuonna 1946.<ref name="CMENA" />

 

===Libanonin sisällissota===

{{Pääartikkeli|[[Libanonin sisällissota]]}}

[[Palestiinalaiset|Palestiinalaisista]] muodostui merkittävä poliittinen tekijä Libanonissa. Vuosina 1948–1949 Libanoniin saapui yli 100&nbsp;000 palestiinalaispakolaista ja Beirutiin muodostui kuusi pakolaisleiriä ympäri kaupunkia. Monet palestiinalaiset aseelliset järjestöt siirsivät [[Jordania]]n [[Jordanian sisällissota|mustan syyskuun]] jälkeen toimintansa Libanonin pakolaisleireille. [[Israeli]] alkoi vastaavasti tehdä iskuja palestiinalaisia vastaan Libanomnissa. Libanonissa kansa jakautui lopulta voimakkaasti palestiinalaisten asiaa tukeviin vasemmistolaisiin ja heitä vastustaneisiin pääasiassa kristittyihin oikeistolaisiin. 13. huhtikuuta 1975 jännitteet purkautuivat taisteluina palestiinalaisten ja oikeistolaisten aseellisten joukkojen välillä. 17. syyskuuta 1975 keskusta ja kaupungin vanha [[souk]] tuhoutuivat lähes täysin tulipaloissa. Beirut jakautui osapuolten hallitsemiin Itä- ja Länsi-Beirutiin. Itä-Beirut oli kristittyjen länsimielisten joukkojen hallinnassa ja Länsi-Beirut muslimitaustaisen palestiinalaismielisten joukkojen käsissä. Osapuolet pyrkivät kukistamaan toistensa motteja omilla alueillaan ja yhdistämään omia enklaavejaan hallitsemiinsa alueisiin. Vuonna 1982 [[Libanonin sota 1982|Israel aloitti maahyökkäyksen]] [[Palestiinan vapautusjärjestö]]ä vastaan ja saavutti Beirutin reunamat muutamassa päivässä. Kaupunkia piiritettiin yhdeksän viikkoa, kunnes PLO ja sen johtaja [[Jasser Arafat]] evakuoitiin solmitun sopimuksen nojalla [[Tunis]]iin. Sittemmin Israelin joukot miehittivät Beirutin ja sen kanssa liittoutuneet falangistit surmasivat palestiinalaisia siviilejä Sabran ja Shatilan pakolaisleireillä syyskuussa 1982.<ref name="CMENA" />

 

 

==Väestö==

Beirutin kaupungissa oli [[yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] mukaan vuonna 2011 363&nbsp;033 asukasta<ref name="undata">{{Verkkoviite | Osoite = http://data.un.org/Data.aspx?q=city+population&d=POP&f=tableCode%3a240 | Nimeke = City population by sex, city and city type | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = United Nations Statistics Division | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja [[Maailmanpankki|Maailmanpankin]] mukaan Beirutin suuralueella asuu yhteensä 2,2 miljoonaa ihmistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.worldbank.org/en/news/feature/2014/09/30/questions-and-answers-water-supply-augmentation-project-lebanon | Nimeke = Questions & Answers: Water Supply Augmentation Project, Lebanon | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The World Bank | Viitattu = 13.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>