[[Saarikylä]]t-Vehoniemi, [[Juupajoki|Juupajoen]] [[Lyly (Juupajoki)|Lyly]] sekä [[Hämeenkyrö]]n [[Jumesniemi]] valittiin [[1998]] [[Pirkanmaan vuoden kylä|Pirkanmaan vuoden kyliksi]].
== Vehoniemenharju ==
Vehoniemenharju on osa pitkää harjuketjua, johon kuuluvat myös [[Keisarinharju]], [[Kuohunharju]], [[Kirkkoharju (Kangasala)|Kangasalan Kirkkoharju]] ja Tampereen [[Pyynikinharju]]. Vehoniemen pohjoispuolella sijaitsee Roineen ja [[Längelmävesi|Längelmäveden]] yhdistävä [[Kaivannon kanava]], joka erottaa Vehoniemenharjun Keisarinharjusta. Harjujakso jatkuu kaakkoon [[Pälkäne]]en puolelle Isokankaana, jolla on useita [[suppa|suppia]] eli lukkoja. Myös Vehoniemenharjulla on suppa, jossa sijaitsee pieni Uhkainlampi. Vehoniemenharjun korkein kohta on 135 metriä merenpinnan yläpuolella.
Vehoniemenharjun päällä kulkeva tie oli aikanaan osa historiallista kulkureittiä [[Häme]]estä [[Pohjanmaa]]lle. 1930-luvulla tiestä tuli osa [[Hämeenlinna]]n ja [[Tampere]]en välistä [[valtatie 3]]:a ja Tampereen ja [[Lahti|Lahden]] välistä [[valtatie 12]]:ta. Toisen maailmansodan jälkeen valtatie rakennettiin uudelleen harjun pohjoissivulle, jossa se seuraa Längelmäveden rantaa. Tällöin vanha tie jäi yksityistieksi.
Suuri osa harjua on [[luonnonsuojelualue]]tta, ja sinne on tehty luontoreittejä. Harjun päällä sijaitsi vuonna 1928 rakennettu, rakennusmestari [[Heikki Tiitola]]n suunnittelema retkeilymaja- ja ravintolarakennus, joka oli varsinkin 1930-luvulla suosittu automatkailukohde. Majalla vierailivat mm. Norjan kruununprinssi [[Olavi V|Olavi]] vuonna 1936, presidentti [[Kyösti Kallio]] vuonna 1938 sekä pääministeri [[Jukka Rangell]] ja Saksan salaisen poliisin [[Gestapo]]n päällikkö [[Heinrich Himmler]] vuonna 1942. Retkeilymaja oli vuosina 1938–1967 [[Suomen Matkailuliitto|Suomen Matkailuliiton]] ja viimeisinä vuosinaan yksityisten ravintolayrittäjien omistuksessa. Ravintolatoiminta loppui vuonna 1980, minkä jälkeen ränsistynyt rakennus purettiin nykyisen automuseon tieltä.
== Vehoniemen automuseo ja Vehoniemen näkötorni ==
