Ero sivun ”Suomi 1980-luvulla” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Arkke (keskustelu | muokkaukset)
Arkke (keskustelu | muokkaukset)
tässä ei kerrota missään lähteessä aiheuttiko se keskustelua nimenomaan suomessa; se ei ole suomalainen elokuva ja jos se aiheutti ulkomaillakin polemiikkia, turha mainita
Rivi 442:
 
==Elokuva==
Suomessa herätti keskustelua nuoresta heroinistitytöstä kertova saksalainen [[Christiane F. – tyttö metroasemalta|Christiane F.]]-elokuva
 
===Kotimainen elokuva===
Suomalainen elokuva uusi 1980-luvulla kasvonsa lähes täydellisesti: monet vanhat ohjaajat tekivät viimeiset elokuvansa, mutta samalla luotiin pohjaa monille tuleville menestystarinoille. Uusi aalto ja kansainvälistyminen toivat mukanaan monia uusia genrejä. Vuosikymmentä voidaan pitää elokuvakulttuurin kulta-aikana, sillä 1980-luvulla ilmestyi valtavasti elokuvakirjallisuutta ja perustettiin useita pysyviksi osoittautuneita [[Elokuvafestivaali|elokuvafestivaaleja]].
Rivi 450 ⟶ 448:
 
Elokuva-alan talouden kannalta 1980-luku osoittautui ristiriitaiseksi. Mäkelöiden suvun [[Kinosto]]-yhtymän perustalle vuonna 1986 rakennettu [[Finnkino|Finnkino Oy]] saavutti alalla käytännössä monopoliaseman. Mediamaailman mullistukset, eritoten kotivideoiden läpimurto vähensivät elokuvateatterien yleisöä, mutta toisaalta televisio- ja videolevitys toivat elokuville katsojia toista kautta, ja monet vanhemmat kotimaiset elokuvat saivat jatkoelämän. Vuosikymmenen lopulla kotimaisten elokuvien katsojaosuus laski vuoden 1986 huippulukemista (23 %) vain kymmenen prosentin tienoille. Elokuvien tuotantokustannukset nousivat huomattavasti, mikä myös johti elokuva-alan kriisiin.<ref name=elonet>{{verkkoviite|osoite=https://www.elonet.fi/fi/kansallisfilmografia/suomalaisen-elokuvan-vuosikymmenet/1980-1989|nimeke=Suomalainen elokuvatuotanto 1980–1989|julkaisu=Elonet|viitattu=28.8.2018}}</ref>
 
* [[Visa Mäkinen]] loi amerikkalaistyyppistä elokuvaa Suomessa.
 
===Uusi aalto===
[[File:1990 Aki Kaurismäki 03.jpg|thumb|upright|Aki Kaurismäki aloitti pitkän, menestyksekkään elokuvauransa.]]
1980-luvulle tultaessa uutta olivat nuorten elämää kuvaavat elokuvat, kuten [[Tapio Suominen (ohjaaja)|Tapio Suomisen]] ''[[Täältä tullaan, elämä!]]'' (1980) ja [[Mikko Niskanen|Mikko Niskasen]] ''[[Ajolähtö (elokuva)|Ajolähtö]]'' (1982). 1980-luvulla debytoineita elokuvaohjaajia ovat muun muassa [[Taavi Kassila]] (''[[Jousiampuja (elokuva)|Jousiampuja]]'', 1982), [[Matti Ijäs]] (''[[Koomikko (elokuva)|Koomikko]]'', 1983) ja [[Janne Kuusi]] (''[[Apinan vuosi (elokuva)|Apinan vuosi]]'', 1983). [[Lauri Törhönen|Lauri Törhösen]] esikoisteos, draamaelokuva ''[[Palava enkeli]]'' (1984) järkytti ja herätti julkista keskustelua ja arvostelua [[psykiatria]]n menetelmiä kohtaan. Eräs 1980-luvun hämmentävimpiä elokuvia on [[Visa Mäkinen|Visa Mäkisen]] salanimelläloi ohjaamaamerikkalaistyyppistä elokuvaa Suomessa. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat muun muassa vuosikymmenen hämmentävimpiin elokuviin kuuluva tuhma seksikomedia ''[[Pi pi pil... pilleri]]'' (1982) sekä [[James Bond]]ia parodioiva ''[[Agentti 000 ja kuoleman kurvit]]'' (1983).
 
Nuorten tekijöiden ja aiheiden aallonharjalla ratsastivat sukupolvensa näkyvimmiksi ohjaajiksi veljekset [[Aki Kaurismäki|Aki]] ja [[Mika Kaurismäki]], joilla oli oma tuotantoyhtiönsä [[Villealfa Filmproductions|Villealfa Filmproductions Oy]]. Aluksi Mika Kaurismäki toimi ohjaajana ja Aki käsikirjoittajana, ja heidän elokuviaan 1980-luvulta ovat ''[[Valehtelija (elokuva)|Valehtelija]]'' (1981), ''[[Arvottomat]]'' (1982) ja ''[[Klaani]]'' (1984). Aki Kaurismäki avasi oman ohjausuransa elokuvilla ''[[Rikos ja rangaistus (vuoden 1983 elokuva)|Rikos ja rangaistus]]'' (1983) ja ''[[Calamari Union]]'' (1985). Veljesten elokuvat nousivat Suomessa kulttimaineeseen ja herättivät nopeasti huomiota ulkomaillakin.