Ero sivun ”Luku- ja kirjoituspää” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luotu kääntämällä sivu ”Disk read-and-write head
 
Korjasin lähteet kääntimen jäljiltä.
Rivi 3:
[[Tiedosto:Rwheadmicro.JPG|oikea|pienoiskuva|250x250px| Mikrovalokuva kiintolevyn päästä. Etuosan koko on noin 3 mm. Pyöreä ja oranssi rakenne on yksi pään toimivista osista: kirjoitusmuuntimen litograafisesti rajoitettu kuparikela. Huomioi myös kullattuihin liitäntöihin liitetyillä johdoilla tehdyt sähkökytkennät. ]]
[[Tiedosto:HDD_read-write_head.jpg|pienoiskuva| Vuonna 2013 valmistetun kolmen teratavun kovalevyn kirjoitus-lukupää. Tumma suorakulmainen osa on liukukytkin, ja se on 1,25 mm pitkä. Luku-/kirjoituspään käämit ovat liukukytkimen vasemmalla puolella. Kiekon pinta liikkuu pään ohi oikealta vasemmalle. ]]
'''Luku- ja kirjoituspäät''' ovat pieniä [[Kiintolevy|kiintolevyn]] osia, jotka liikkuvat levyn kiekon yllä, ja muuntavat kiekon [[Magneettikenttä|magneettikentän]] sähkövirraksi eli lukevat levyä tai muuntavat sähkövirran magneettikentäksi eli kirjoittavat levyä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Magnetic recording technology|Vuosi=1996|Sivu=7.1|Julkaisija=McGraw-Hill|Isbn=978-0-07-041276-7}}</ref> Päät ovat kokeneet muutoksia ajan kuluessa.
 
== Kojeen kuvaus ==
Rivi 17:
''Lisätietoa: [[Suuri magnetoresistanssi]]''
 
Seuraava pään kehitysaskel oli optimoida ohutkalvopää kirjoittamiseen ja luoda erillinen lukupää. Erillisessä lukupäässä käytetään magnetoresistiivistä (MR) ilmiötä, jolloin aineen [[Resistanssi|sähkövastus]] muuttuu magneettikentän läsnäollessa. Magnetoresistiiviset päät pystyvät lukemaan todella pieniä magneettisia yksityiskohtia luotettavasti, mutta ne eivät pysty synnyttämään kirjoittamiseen käytettävää voimakasta kenttää. Käsite [[Anisotropia|anisotrooppinen]] magnetoresistanssi (AMR) luotiin erottamaan tämä myöhemmin kehitetyistä [[Suuri magnetoresistanssi|suuresta magnetoresistanssista]] (GMR) ja [[Tunneloituminen|tunneloivasta]] magnetoresistanssista (TMR). IBM:n AMR-pään keksiminen vuonna 1990<ref name="comphist-museum" /> johti ajanjaksoon, jolloin pintatiheys kasvoi nopeasti, noin 100% vuodessa. Suurta magnetoresistanssia hyödyntävät päät alkoivat syrjäyttää AMR-päitä vuodesta 1997 alkaen.<ref name="comphist-museum">{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Magnetoresistive (MR) Heads and the Earliest MR Head-Based Disk Drives: Sawmill and Corsair|Julkaisu=Computer History Museum, Mountain View, CA|Ajankohta=marraskuu 2014|Julkaisija=|url=http://www.computerhistory.org/groups/storagesig/media/docs/Magnetoresistive_Heads.pdf}}</ref>
 
Kolossaalisesta magnetoresistanssista (CMR) on tehty lukuisia tutkimuksia 1990-luvulta lähtien, ja se voi mahdollistaa nykyistäkin suuremman pintatiheyden kasvun. Tutkimukset eivät ole toistaseksi johtaneet käytännön käyttökohteisiin, koska ilmiö vaatii matalan lämpötilan ja kojeen suuren koon.<ref>{{Cite news|url=https://www.abdn.ac.uk/news/5726/|title=Chemists exploring new material with 'next generation' computer hard drive possibilities|last=|first=|date=27. Januarytammikuuta 2014|work=The University of Aberdeen News|access-date=}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimeke=Nanoscale Phase Separation and Colossal Magnetoresistance: The Physics of Manganites and Related Compounds|Vuosi=2013|Sivu=395–396|Julkaisija=Springer Science & Business Media|Isbn=9783662052440}}</ref>
 
=== Tunneloiva magnetoresistanssi (TMR) ===
Rivi 25:
 
=== Kohtisuora magneettinen tallennus (PMR) ===
Samaan aikaan, kun ollaan siirtymässä kohtisuoraan magneettiseen tallennukseen, jonka vakaus on parempi ja pintatiheys korkeampi, myös levyjen perinteinen tasosuuntaus muuttuu kohtisuoran suuntauksen suuntaan. Tällä on suuret vaikutukset kirjoitusprosessiin ja kirjoituspään rakenteeseen sekä magneettisen levyn median ja kovalevyn kiekon suunnitteluun ja epäsuoremmin myös kirjoituspään lukuanturiin.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Perpendicular magnetic recording—Its development and realization—|Julkaisu=Proceedings of the Japan Academy. Series B, Physical and Biological Sciences|Ajankohta=helmikuu 2009|Julkaisija=|Pmid=|Doi=10.2183/pjab.85.37|Issn=0386-2208|url=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3524294/}}</ref>
 
== Viitteet ==