Ero sivun ”Harmaa talous” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu kirjoitusvirhe
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   iOS 
Korjattu kirjoitusvirhe
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisovelluksesta   iOS 
Rivi 3:
Käsitteelle '''harmaa talous''' ei ole yksiselitteistä määritelmää. [[Fiscus|Fiskaalisessa]] merkityksessä harmaa talous tarkoittaa liike- tai yritystoimintaa, josta ei suoriteta lakisääteisiä maksuja tai [[vero]]ja, esimerkiksi [[ennakonpidätys]]tä tai [[sosiaaliturva]]- ja [[eläke]]maksuja. [[Kansantalous|Kansantaloudellisessa]] merkityksessä harmaa talous tarkoittaa taloudellisesti tuotannollista toimintaa, joka ei ole mukana kansantalouden tilinpidossa ja jää pois bruttokansantuotelaskelmista. Fiktiivinen taloudellinen toiminta veroetujen saamiseksi, kuten esimerkiksi arvonlisäveron palautusten hakeminen tekaistujen laskujen perusteella ei sisälly periaatteessa harmaan talouden määritelmään, vaan kyseessä on verorikos.<ref name=hirvonen>{{Lehtiviite|Tekijä=Hirvonen, Markku & Lith, Pekka & Walden, Risto |Otsikko=Suomen kansainvälistyvä harmaa talous|Julkaisu=Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2010|Ajankohta=Kesäkuu 2010|Vuosi=2010|Julkaisija=Suomen Eduskunta}}</ref> [[Euroopan unioni]] laskee harmaaseen talouteen kuuluvaksi myös laittoman kaupan, kuten esimerkiksi huumekaupan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Uudenmaan veroviraston projektiyksikkö | Nimeke = Harmaan talouden projektiryhmän loppuraportti | Ajankohta = 30.6.1999 | Sivu = 3 | Selite = Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 1/99 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Valtiovarainministeriö | Isbn = 951-804-069-9 | www = https://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/075_verotus/7971_fi.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 14.12.2014}}</ref>
 
Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten rakennusalalla, majoitus- ja ravitsemisalalla ja kuljetusalalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Harmaan_talouden_torjunta/Harmaan_talouden_esiintyminen_ja_yleisyy%2814463%29 | Nimeke = Harmaan talouden esiintyminen ja yleisyys | Julkaisija = Verohallinto | Viitattu = 14.12.2014}}</ref> Sen tyypillisiä ilmenemismuotoja ovat muun muassa pimeiden palkkojen maksaminen, [[kuittikauppa]], pimeät yrittäjätulot ja lyhyen elinkaaren yritysten käyttö verojen välttämiseksi. Harmaata taloutta esiintyy myös kansainvälisessä kaupassa ja sijoitustoiminnassa. Harmaan talouden yleisyyden arviointia vaikeuttaa se, että se on suurelta osin piilorikollisuutta, josta vain osa tulee viranomaisten tietoon.
 
Eri harmaan talouden torjuntatyötä tekevien viranomaisten toimittamalle yhteiselle ”Harmaa talous & talousrikollisuus” -sivustolle on koottu tietoa eri ilmiöistä, jotka liittyvät harmaan talouden harjoittamiseen, kuten pimeän työvoiman käyttö, identiteettipetokset, korruptio ja ammattimainen yritysten hyväksikäyttö. Harmaan talouden muodot muuttuvat jatkuvasti. Esimerkiksi kansainvälistyminen, virtuaalivaluutat, ulkomainen työvoima ja rahasiirrot ulkomaille ovat nähtävissä harmaan talouden harjoittamisessa.