Wikipedia

Ero sivun ”Canterburyn tarinoita” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
sijamuodon korjaus ym.
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 262 muokkausta
malline; korjauksia
Rivi 1:
[[Tiedosto:Canterbury Tales.png|thumb|250px|Canterburyn tarinoita, puukaiverrus, 1484]]{{Kirja
|nimi-suomi = Canterburyn tarinoita
|nimi-alkuperäinen = The Canterbury Tales
|kuva = Canterbury Tales.png
|kuvateksti = Canterburyn tarinoita, puukaiverrus, 1484.
|kirjailija = Geoffrey Chaucer
|kuvittaja-alkuperäinen =
|kansitaiteilija-alkuperäinen =
|kieli = [[Italian kieli|italia]]
|genre =
|kustantaja-alkuperäinen =
|julkaistu-alkuperäinen = 1300-luku
|ulkoasu-alkuperäinen =
|sivumäärä-alkuperäinen =
|isbn-alkuperäinen =
|suomentaja = Toivo Lyy
|kuvittaja-suomi =
|kansitaiteilija-suomi =
|kustantaja-suomi = WSOY
|julkaistu-suomi = 1962
|ulkoasu-suomi =
|sivumäärä-suomi =
|isbn-suomi =
|sarja =
|edeltävä =
|seuraava =
}}
'''Canterburyn tarinoita''' on kokoelma [[Geoffrey Chaucer]]in [[1300-luku|1300-luvulla]] kirjoittamia [[runo]]muotoisia tarinoita. Kertomuksia yhdistää [[kehyskertomus]] [[pyhiinvaeltaja|pyhiinvaeltajista]] matkalla [[Southwark]]ista [[Canterbury]]yn englantilaisen pyhimyksen [[Thomas Becket]]in haudalle. Teos on kirjoitettu [[keskienglanti|keskienglanniksi]]. Toivo Lyyn suomennoksen on julkaissut WSOY vuonna 1962. Eeva-Liisa Mannerin proosamuotoinen suomennos on tehty Eleanor Farjeonin mukaelman perusteella.▼
 
Teostaan kirjoittaessaan ChauceriinChaucer vaikuttisai italialainenvaikutteita renessanssirunoilijaitalialaiselta renessanssirunoilijalta [[Boccaccio]]lta ja hänentämän teoksensateoksesta ''[[Decamerone]]''. Chaucerin teos on kuitenkin Carl Grimbergin mukaan elävämpi ja dramaattisempi. Boccaccion teoksen henkilöt sanelevat kertomuksensa, mutta samalla kun Chaucerin teoksen hahmot kertovat tarinoitaan, he elävät omaa elämäänsä. Kirjailija tekee heistä jokaisesta selväpiirteisen persoonan ja jokaisen kertomus sopii tämän persoonallisuuteen. He auttavat tarinan kulussa ja pääasiana on pyhiinvaellus, eivät kertomukset.<ref name=Grimberg127> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, s. 127, 1981</ref>▼
▲'''Canterburyn tarinoita''' on kokoelma [[Geoffrey Chaucer]]in [[1300-luku|1300-luvulla]] kirjoittamia [[runo]]muotoisia tarinoita. Kertomuksia yhdistää [[kehyskertomus]] [[pyhiinvaeltaja|pyhiinvaeltajista]] matkalla [[Southwark]]ista [[Canterbury]]yn englantilaisen pyhimyksen [[Thomas Becket]]in haudalle. Teos on kirjoitettu [[keskienglanti|keskienglanniksi]].
 
Kokoelma on keskeneräinen.<ref>[http://www.online-literature.com/chaucer/ Geoffrey Chaucer,] The Literature Network</ref> Jostain syystä Chaucer ei koskaan kirjoittanut loppuun kuvaustansa retkestä Thomas Becketin haudalle eikä myöskään juhlaa, joka piti lopuksi järjestää "Asetakin" ravintolassa. Kokonaistarinasta tuli ainoastaan sen runko, mutta se on sellaisenaankin yksi elävämpiä ja viehättävämpiä keskiajan elämän kuvauksia.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 127, 1981<name=Grimberg127/ref>▼
▲Teostaan kirjoittaessaan Chauceriin vaikutti italialainen renessanssirunoilija [[Boccaccio]] ja hänen teoksensa [[Decamerone]]. Chaucerin teos on kuitenkin elävämpi ja dramaattisempi. Boccaccion teoksen henkilöt sanelevat kertomuksensa, mutta samalla kun Chaucerin teoksen hahmot kertovat tarinoitaan, he elävät omaa elämäänsä. Kirjailija tekee heistä jokaisesta selväpiirteisen persoonan ja jokaisen kertomus sopii tämän persoonallisuuteen. He auttavat tarinan kulussa ja pääasiana on pyhiinvaellus, eivät kertomukset.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 127, 1981</ref>
 
▲Kokoelma on keskeneräinen.<ref>http://www.online-literature.com/chaucer/</ref> Jostain syystä Chaucer ei koskaan kirjoittanut loppuun kuvaustansa retkestä Thomas Becketin haudalle eikä myöskään juhlaa, joka piti lopuksi järjestää "Asetakin" ravintolassa. Kokonaistarinasta tuli ainoastaan sen runko, mutta se on sellaisenaankin yksi elävämpiä ja viehättävämpiä keskiajan elämän kuvauksia.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 127, 1981</ref>
 
== Tarinat ==
Teos alkaa, kun runoilija eräänä päivänä pistäytyy Lontoossa "Asetakki"-nimisessä ravintolassa. Sinne on saapunut myös joukko miehiä ja naisia, jotka ovat runoilijan tavoin lähdössä pyhiinvaellusmatkalle Canteburyyn. Tunnelma on mitä mainioin ja isäntä tarjoilee useita pikareita asiakkailleen. Kirjava joukko ihmisiä viihtyy toistensa parissa erittäin hyvin.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, s. 122, 1981</ref>
 
Paikalla ovat rouva Engelentine, lihava munkki, kerjäläismunkki, hämäriin liiketoimiin sekaantunut kauppias, nukkavieru Oxfordin oppinut, rikas juristi, kutoja, mylläri, puuseppä lääkäri, mylläri ja Bathin rouva. Kun hilpeä seurue saa syötyä ja juotua, ehdottaa kapakoitsija, että lähdettäisiin seuraavana päivänä Canteburyyn pyhiinvaellusmatkalle. Jotta matkasta tuli miellyttävä, pitäisi jokaisen kertoa kaksi juttua meno- ja kaksi juttua paluumatkalla. Parhaan tarina kertojalle pidettäisiin lopuksi "Asetakissa" juhlat.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 122- 126,s. 1981122–126</ref>
 
Varhain aamulla lähdetään matkalle ja ritari kertoo ensimmäisen tarinan. Ritari kertoo romanttisen tarinan, mitä koko seurue kiittelee. Seuraavaksi jutun aikoo kertoa lihava munkki, mutta hyvässä humalassa oleva mylläri vaatii saada kertoa tarinansa. Koska häntä ei saada odottamaan vuoroaan, hän kertoo tarinan puusepästä, jonka vaimo pettää häntä pappiskokelaan kanssa. Pyhiinvaellusseurue nauraa makeasti jutun mehukkaille yksityiskohdille.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, s. 126, 1981</ref>
 
Tarina seuraa toistaan ja ne vaihtelevat hilpeästä vakavaan. Esimerkkinä keskiajan ihmisen asenteesta juutalaisiin tarjoaa Engletine- rouvan tarina kristityssä Aasian kaupungissa eläneestä hurskaasta pojasta, jonka juutalaiset murhaavat.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 126- 127,s. 1981126–127</ref>
 
Bathin rouva puolestaan kertoo avioliitosta, sen raskaudesta ja vaivasta. Hänen tarinassaan muuan ritari tekee aistikkaan hairahduksen ja saa siitä rangaistuksensa. Lopuksi hän vaatii, että naisen tulee olla perheen pää. Tarinoita kerrottaessa seurueen matka kuluu joutuisasti ja keväinen sää näyttää parhaat puolensa.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 127, 1981<name=Grimberg127/ref>
 
Chaucerin teos antaa kuvan elämästä keskiajalla ja ihmisten elämä vaikuttaa mukavalta. Se ei ole sitä, miksi monet käsittävät keskiajan eli noitavainojen ja jatkuvien sotien ja kulkutautien leimaamaksi ajaksi. Chaucer osoittaa tarinoillaan, että ihmisellä oli tuolloinkin heikkoutensa aivan kuten nykyäänkin, mutta hän ei tuomitse henkilöitään. Hänen mielestään elämä ja maailma ovat pääsääntöisesti hyviä ja miellyttäviä asioita.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 127- 128,s. 1981127–128</ref>
 
Lyyn suomennoksen kuvitus on [[William Morris]]in kuvituksesta Kelmscott Pressin vuonna 1896 julkaisemasta loistopainoksesta.
 
== Televisioversio ==
Ison-Britannian yleisradioyhtiö, BBC, on vuonna 2003 tehnyt Canterburyn tarinoista televisioversion vuonna 2003. Tapahtumat siirrettiin nykyaikaan.{{lähde}}
== Kirjallisuutta ==▼
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Chaucer, Geoffrey | Nimeke=Canterburyn tarinoita | Selite=(The Canterbury Tales.) Suomentanut Toivo Lyy. Edward Burne-Jonesin piirrokset William Morrisin Kelmscott Pressin vuonna 1896 julkaisemasta loistopainoksesta| Julkaisupaikka=Porvoo| Julkaisija=WSOY | Vuosi=1962}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Chaucer, Geoffrey | Nimeke=Canterburyn kertomuksia | Selite=(The Canterbury Tales.) Proosamuotoon sovittanut Eleanor Farjeon. Suomentanut Eeva-Liisa Manner | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1966}}▼
* Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 10, Renessanssi. WSOY:n graafiset laitokset, Porvoo 1981 ISBN 951-0-09738-1
 
== Lähteet =Viitteet===
{{Viitteet}}
 
▲== Kirjallisuutta ==
▲* {{Kirjaviite | Tekijä=Chaucer, Geoffrey | Nimeke=Canterburyn kertomuksia | Selite=(The CanterburyAlkutekstin Tales.) Proosamuotoonproosamuotoon sovittanut Eleanor Farjeon.| Suomentaja Suomentanut= Eeva-Liisa Manner | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1966}}
 
== Aiheesta muualla ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Canterburyn_tarinoita”