Ero sivun ”Saksalainen ritarikunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 46:
Ritarikuntavaltio lakkautettiin vuonna 1525, kun ritarikunnan tuolloinen suurmestari [[Albrecht Brandenburgilainen]] kääntyi [[luterilaisuus|luterilaisuuteen]].<ref name=Fokus>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 6. osa (Ra–Su) | Sivu = 3648 | Luku = Saksalainen ritarikunta | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-01236-3}}</ref> Sen hallinnassa ollut [[Itä-Preussi]] muutettiin tuolloin [[Puola]]n alaiseksi [[vasallivaltio]]ksi, [[Preussin herttuakunta|Preussin herttuakunnaksi]].<ref name=Fokus />
[[Liivinmaa]] muodosti vuosina 1237–1562 oman valtionsa, jota hallitsi Liivinmaan ritarikunta. Täysin itsenäiseksi ''[[de jure]]'' tämä valtio kuitenkin tuli vasta vuonna 1525, kun Saksalaisen ritarikunnan valtakunta lakkasi olemasta.
[[Uskonpuhdistus|Reformaation]] myötä ilman omaa valtiota jäänyt Saksan ritarikunta menetti pitkälti entisen merkityksensä. Ritarikunnan rippeiden toiminta keskittyi pitkälti Saksaan, jossa niillä oli hajallaan sijaitsevia maaomistuksia. 1800-luvulla nämäkin joutuivat sekularisaation kohteeksi. Vuonna 1809 [[Napoleon I]] kielsi ritarikunnan toiminnan, minkä jälkeen se saattoi jatkaa toimintaansa vain Itävallassa. Vuonna 1834 ritarikunnan toiminta sallittiin jälleen<ref name=Suursanakirja />, mutta sen omistukset jäivät paljolti uusiin, maallisiin käsiin.
| |||