Versio 23. helmikuuta 2019 kello 06.13 muokkaa Linkkerpar (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 47 652 muokkausta Olemattoman kuvan jämät pois. ← Vanhempi muutos		Versio 22. huhtikuuta 2019 kello 10.37 muokkaa kumoa Kulttuurinavigaattori (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 36 104 muokkausta →‎Nykyisen museorakennuksen suunnittelu ja käyttöönotto: kh Uudempi muutos →
Rivi 37: [[1950-luku\|1950-luvun]] loppuun mennessä esitettiin keskusteluja yhteisen [[Wäinö Aaltosen museo\|Wäinö Aaltosen museon]] ja Sibelius-museon rakentamisesta [[Turku\|Turun kaupungin]] ja Åbo Akademin säätiön välillä. Tätä ajatusta vietiin eteenpäin sillä ajatuksella, että [[Piispankatu\|Piispankadulla]] oleva Kalmin puutarhan tontti luovutettaisiin museoiden käyttöön. Hanke kuitenkin hyllytettiin ja loppujen lopuksi vain Sibelius-museon tiloista tehdyt suunnitelmat realisoitiin. Projektin kaatumisesta huolimatta Turun kaupunki hoiti silti tulevien rakennustöiden rahoituksen.<ref>Berggren & Landen, 2017 s. 255–256</ref> Arkkitehti [[Woldemar Baeckman (arkkitehti)\|Woldemar Baeckman]] sai vähitellen [[1960-luku\|1960-luvun]] puolella tehtäväkseen piirtää [[Åbo Akademi\|Åbo Akademille]] Sibelius-museon, jossa sitä ennen vaihtelevissa tiloissa toiminut museo saisi vihdoinkin pysyvät tilat. Baeckmanin alkuperäisissä suunnitelmissa museorakennukseen kuului myös erillinen lisäsiipi joen puolella yliopiston kuorotoimintaa varten. Ennen lopullisia ~~piirrustuksia~~piirustuksia tehtiin tutkimustöitä vuosina [[1963]] ja [[1966]], joiden tuloksena mahdollisesti luovuttiin ajatuksesta rakentaa erillinen lisäsiipi museon vierelle. Syksyllä 1966 lopulliset suunnitelmat valmistuivat ja jo seuraavana vuonna museon rakennustyöt käynnistyivät. Nämä työt valmistuivat helmikuussa [[1968]], jolloin rakennus myös vihittiin käyttöön.<ref>Berggren & Landen, 2017 s. 256</ref> == Arkkitehtuuri ==

Ero sivun ”Sibelius-museo” versioiden välillä