Ero sivun ”Canterburyn tarinoita” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
Siirrettiin "Aiheesta muualla"-osio artikkelin loppuun.
sijamuodon korjaus ym.
Rivi 3:
'''Canterburyn tarinoita''' on kokoelma [[Geoffrey Chaucer]]in [[1300-luku|1300-luvulla]] kirjoittamia [[runo]]muotoisia tarinoita. Kertomuksia yhdistää [[kehyskertomus]] [[pyhiinvaeltaja|pyhiinvaeltajista]] matkalla [[Southwark]]ista [[Canterbury]]yn englantilaisen pyhimyksen [[Thomas Becket]]in haudalle. Teos on kirjoitettu [[keskienglanti|keskienglanniksi]].
 
Teostaan kirjoittaessaan Chauceriin vaikutti italialainen renessanssirunoilija [[Boccaccio]] ja hänen teoksensa [[Decamerone]]. Chaucerin teos on kuitenkin elävämpi ja dramaattisempi. Boccaccion teoksen henkilöt sanelevat kertomuksensa, mutta samalla kun Chaucerin teoksen hahmot kertovat tarinoitaan, he elävät omaa elämäänsä. Kirjailija tekee heistä jokaisesta selväpiirteisen persoonan ja jokaisen kertomus sopii tämän persoonallisuuteen. He auttavat tarinan kulussa ja pääasiana on pyhiinvaellus, eivät kertomukset. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 127, 1981</ref>
 
Kokoelma on keskeneräinen .<ref>http://www.online-literature.com/chaucer/</ref>. Jostain syystä Chaucer ei koskaan kirjoittanut loppuun kuvauksensakuvaustansa retkestä Thomas Becketin haudalle eikä myöskään juhlaa, joka piti lopuksi järjestää "Asetakin"- ravintolassa. Kokonaistarinasta tuli ainoastaan sen runko, mutta se on sellaisenaankin yksi elävämpiä ja viehättävämpiä keskiajan elämän kuvauksia. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 127, 1981</ref>
 
Kokoelma on keskeneräinen <ref>http://www.online-literature.com/chaucer/</ref>. Jostain syystä Chaucer ei koskaan kirjoittanut loppuun kuvauksensa retkestä Thomas Becketin haudalle eikä myöskään juhlaa, joka piti lopuksi järjestää "Asetakin"- ravintolassa. Kokonaistarinasta tuli ainoastaan sen runko, mutta se on sellaisenaankin yksi elävämpiä ja viehättävämpiä keskiajan elämän kuvauksia. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 127, 1981</ref>
== Tarinat ==
Teos alkaa, kun runoilija eräänä päivänä pistäytyy Lontoossa "Asetakki"- nimisessä ravintolassa. Sinne on saapunut myös joukko miehiä ja naisia, jotka ovat runoilijan tavoin lähdössä pyhiinvaellusmatkalle Canteburyyn. Tunnelma on mitä mainioin ja isäntä tarjoilee useita pikareita asiakkailleen. Kirjava joukko ihmisiä viihtyy toistensa parissa erittäin hyvin. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 122, 1981</ref>
 
Paikalla ovat rouva Engelentine, lihava munkki, kerjäläismunkki, hämäriin liiketoimiin sekaantunut kauppias, nukkavieru Oxfordin oppinut, rikas juristi, kutoja, mylläri, puuseppä lääkäri, mylläri ja Bathin rouva. Kun hilpeä seurue saa syötyä ja juotua, ehdottaa kapakoitsija, että lähdettäisiin seuraavana päivänä Canteburyyn pyhiinvaellusmatkalle. Jotta matkasta tuli miellyttävä, pitäisi jokaisen kertoa kaksi juttua meno- ja kaksi juttua paluumatkalla. Parhaan tarina kertojalle pidettäisiin lopuksi "Asetakissa" juhlat. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 122- 126, 1981</ref>
 
Varhain aamulla lähdetään matkalle ja ritari kertoo ensimmäisen tarinan. Ritari kertoo romanttisen tarinan, mitä koko seurue kiittelee. Seuraavaksi jutun aikoo kertoa lihava munkki, mutta hyvässä humalassa oleva mylläri vaatii saada kertoa tarinansa. Koska häntä ei saada odottamaan vuoroaan, hän kertoo tarinan puusepästä, jonka vaimo pettää häntä pappiskokelaan kanssa. Pyhiinvaellusseurue nauraa makeasti jutun mehukkaille yksityiskohdille. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 126, 1981</ref>
Paikalla ovat rouva Engelentine, lihava munkki, kerjäläismunkki, hämäriin liiketoimiin sekaantunut kauppias, nukkavieru Oxfordin oppinut, rikas juristi, kutoja, mylläri, puuseppä lääkäri, mylläri ja Bathin rouva. Kun hilpeä seurue saa syötyä ja juotua, ehdottaa kapakoitsija, että lähdettäisiin seuraavana päivänä Canteburyyn pyhiinvaellusmatkalle. Jotta matkasta tuli miellyttävä, pitäisi jokaisen kertoa kaksi juttua meno- ja kaksi juttua paluumatkalla. Parhaan tarina kertojalle pidettäisiin lopuksi "Asetakissa" juhlat. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 122- 126, 1981</ref>
 
Tarina seuraa toistaan ja ne vaihtelevat hilpeästä vakavaan. Esimerkkinä keskiajan ihmisen asenteesta juutalaisiin tarjoaa Engletine- rouvan tarina kristityssä Aasian kaupungissa eläneestä hurskaasta pojasta, jonka juutalaiset murhaavat. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 126- 127, 1981</ref>
Varhain aamulla lähdetään matkalle ja ritari kertoo ensimmäisen tarinan. Ritari kertoo romanttisen tarinan, mitä koko seurue kiittelee. Seuraavaksi jutun aikoo kertoa lihava munkki, mutta hyvässä humalassa oleva mylläri vaatii saada kertoa tarinansa. Koska häntä ei saada odottamaan vuoroaan, hän kertoo tarinan puusepästä, jonka vaimo pettää häntä pappiskokelaan kanssa. Pyhiinvaellusseurue nauraa makeasti jutun mehukkaille yksityiskohdille. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 126, 1981</ref>
 
Bathin rouva puolestaan kertoo avioliitosta, sen raskaudesta ja vaivasta. Hänen tarinassaan muuan ritari tekee aistikkaan hairahduksen ja saa siitä rangaistuksensa. Lopuksi hän vaatii, että naisen tulee olla perheen pää. Tarinoita kerrottaessa seurueen matka kuluu joutuisasti ja keväinen sää näyttää parhaat puolensa. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 127, 1981</ref>
Tarina seuraa toistaan ja ne vaihtelevat hilpeästä vakavaan. Esimerkkinä keskiajan ihmisen asenteesta juutalaisiin tarjoaa Engletine- rouvan tarina kristityssä Aasian kaupungissa eläneestä hurskaasta pojasta, jonka juutalaiset murhaavat. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 126- 127, 1981</ref>
 
Chaucerin teos antaa kuvan elämästä keskiajalla ja ihmisten elämä vaikuttaa mukavalta. Se ei ole sitä, miksi monet käsittävät keskiajan eli noitavainojen ja jatkuvien sotien ja kulkutautien leimaamaksi ajaksi. Chaucer osoittaa tarinoillaan, että ihmisellä oli tuolloinkin heikkoutensa aivan kuten nykyäänkin, mutta hän ei tuomitse henkilöitään. Hänen mielestään elämä ja maailma ovat pääsääntöisesti hyviä ja miellyttäviä asioita. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 127- 128, 1981</ref>
Bathin rouva puolestaan kertoo avioliitosta, sen raskaudesta ja vaivasta. Hänen tarinassaan muuan ritari tekee aistikkaan hairahduksen ja saa siitä rangaistuksensa. Lopuksi hän vaatii, että naisen tulee olla perheen pää. Tarinoita kerrottaessa seurueen matka kuluu joutuisasti ja keväinen sää näyttää parhaat puolensa. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 127, 1981</ref>
 
Chaucerin teos antaa kuvan elämästä keskiajalla ja ihmisten elämä vaikuttaa mukavalta. Se ei ole sitä, miksi monet käsittävät keskiajan eli noitavainojen ja jatkuvien sotien ja kulkutautien leimaamaksi ajaksi. Chaucer osoittaa tarinoillaan, että ihmisellä oli tuolloinkin heikkoutensa aivan kuten nykyäänkin, mutta hän ei tuomitse henkilöitään. Hänen mielestään elämä ja maailma ovat pääsääntöisesti hyviä ja miellyttäviä asioita. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 10, 127- 128, 1981</ref>
== Televisioversio ==
Ison- Britannian yleisradioyhtiö, BBC, on tehnyt Canterburyn tarinoista televisioversion vuonna 2003. Tapahtumat siirrettiin nykyaikaan.
== Kirjallisuutta ==